Tampere Filharmonia

pe 16.04.2021 klo 19:00 · Tampere Filharmonian YouTube-kanavalla

Verkkokonsertti: Mendelssohn & Tšaikovski

Tampere-talo, Iso sali

Yliopistonkatu 55, 33100
Tampere, Finland

Felix Mendelssohn (1809–1847): Hebridit-alkusoitto
Pjotr Tšaikovski (1840–1893): Sinfonia nro 5 e-molli op. 64

Tampere Filharmonia soittaa huhti–toukokuussa yhteensä viisi suoraa verkkokonserttia YouTube-kanavallaan. Orkesterin edessä vierailevat kapellimestarit Aapo Häkkinen, Ariane Matiakh, Guy Braunstein sekä tietenkin Tampere Filharmonian ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvali. Konsertit ovat vapaasti kaikkien katsottavissa.

Santtu-Matias Rouvali johtaa 16.4. konsertissaan Mendelssohnin Hebridit-alkusoiton ja Tšaikovskin viidennen sinfonian. Mendelssohnin alkusoitto ammentaa vaikutteita samalta Skotlannin-matkalta, jolta säveltäjä sai innoituksensa kolmanteen sinfoniaansa. Tšaikovskin viides sinfonia tunnetaan etenkin toisesta osastaan, jonka pääteema on klassisen musiikin lainatuimpia.

Konsertin kokoonpanossa on mukana Tampereen Orkesteriakatemian opiskelijoita.

Felix Mendelssohn: Hebridit-alkusoitto

Felix Mendelssohn (1809–1847) teki ensimmäisen Britannian matkansa vuonna 1829. Erityisesti Lontoon visiitti oli huikea menestys nuorelle säveltäjä–pianisti–kapellimestarille. Vierailullaan hän varmisti paikkansa niin kaupungin aristokraattien, porvariston kuin ammattimuusikoiden piireissä. Lontoon filharmoninen seura esitti Mendelssohnin ensimmäisen sinfonian, ja nuori huippumuusikko esiintyi lukuisten aikansa tähtien, kuten pianisti Ignaz Moschelesin, huilistien Louis Drouet’n ja Charles Nicholsonin sekä sopraano Henriette Sontagin muuassa.

Konserttikauden päätyttyä säveltäjä suuntasi Skotlannin ja Walesin matkalle ystävänsä Karl Klingemannin kanssa. Skotlanti oli tunnelmaltaan täydellinen matkakohde aikansa pittoreskille kuvakielelle herkistyneille nuorille miehille. Tämä esteettinen kategoria juonsi juurensa englantilaiseen maisemapuutarhavillitykseen, joka oli vallalla myös Saksassa. Siinä puutarhurin taide mitattiin hänen kyvyssään luoda villiintyneen oloinen kokonaisuus, joka kuitenkin vilisi tarkoin kuratoituja näkymiä ja mielikuvia. Maisemapuutarhoihin oli tapana rakennuttaa muun muassa keinotekoisia raunioita, jotka auttoivat johdattelemaan mielikuvituksen hämärän kunniakkaaseen, unohdettuun menneisyyteen. Mendelssohn oli taitava piirtäjä ikuistaen monia matkansa nähtävyyksiä pittoreskin estetiikan ehdoin.

Felix Mendelssohnin piirtämä kuva Skotlannista siskolleen Fannylle, päivätty 1.8.1829.

Hebridit-alkusoitto sai innoituksensa Mendelssohn–Klingemann-kaksikon vierailusta Skotlannin länsirannikolla sijaitsevaan, vaikuttavista basalttipilareista muodostuneeseen Fingalin luolaan. Teoksen laskeva avausteema kuullaan useissa ilmiasuissa johdatellen ajatukset alati muotoaan vaihtelevaan merenpintaan. Duurisävyinen sivuteema fagoteilla ja selloilla antaa pilvipeitteen vihdoin rakoilla. Teeman vahvan melodisuuden voi jopa kokea subjektimaisena eleenä, kuin maiseman katsojana tai kokijana. Vaskisignaali keskeyttää tunnelmoinnin, ja lyhyt, skottilaissävyinen marssiteema nousee esiin puhaltimilla. Kenties kyseessä on alluusio Finn mac Cumhaillin taisteluihin: kirjailija James Macpherson (1736–96) oli tuonut kelttiläisen taruhahmon uroteot eurooppalaisen mielikuvituksen ulottuville The Poems of Ossian -oodiantologiallaan (1803). Sivuteema palaa hetkeksi, kunnes kehittelyjaksossa meritunnelmat ja taistelukuvat yhdistyvät. Tekstuuri liukenee kuitenkin äkkiä teoksen alkukuvaan, vaskifanfaari muistuttaa vielä herooisesta menneisyydestä, ja muistelu jatkuu klarinettien molto tranquillo -jaksossa. Tiiviissä koodassa Mendelssohn johdattelee teoksen herooiseen päätökseensä, joskin lopun h-mollikadenssista poiketaan vielä alkukuvaan, ja sivuteema nousee hetkeksi aaltojen ylle soolohuilulla.

Pjotr Tšaikovski: Sinfonia nro 5 e-molli op. 64

Pjotr Tšaikovskin (1840–1893) viides sinfonia syntyi kesällä 1888. Säveltäjä oli noussut kuuluisuuteen ja vetäytyi mielellään Klinin kaupungin residenssiinsä Moskovan lähistöllä saadakseen tilaa sävellystyölle. Luova yksinäisyys toi rauhaa säveltäjän karsastamilta edustusvelvollisuuksilta.

Sinfonia nro 5 on usein tulkittu Tšaikovskin ”kohtalonsinfoniaksi”. Sen pääteema kantaa halki teoksen eri osien – tässä säveltäjä seuraa länsieurooppalaisten kollegoidensa Haydnin, Beethovenin ja Brahmsin jalanjäljissä. Teos alkaa surumarssimaisella johdannolla, jossa matalasointiset klarinetit esittelevät osan pääteemaan. Avausosan pääjakso tuo puolestaan etualalle pisteellisen rytmin karakterisoiman, vakavamielisen aiheen. Sille vastapainona kuullaan ensimmäinen, lyyrinen sivuteema sekä toinen aihe laulullisilla jousilla. Tästä siirrytään dramaattiseen kehittelyjaksoon, jota pääteema dominoi. Fugatomaisen kehittelyn jälkeen pisteelliset teema-aihiot riistäytyvät hurjina irralleen. Tunnelma pysyy vahvana kertausjaksossa ja koodassa, mutta osa vaimenee lopulta olemattomiin.

Andanten musiikillinen kieli on sukua oopperailmaisulle, jossa vaihtelevatemposet jaksot vuorottelevat. Soolokäyrätorven esittelemä teema on täynnä onnen kaipuuta. Soolo-oboe vastaa tähän valoisalla teemalla, ja osa kehittyy kohti pastoraalimaisia, idyllisiä maisemia. Tästä alkaa matka halki vaihtelevien sielunmaisemien. Kohtaloteema palaa kaksi kertaa fortissimossa, mutta klarinetit päättävät osan silti melankoliseen rauhaan. Kolmannen osan valssitunnelma on täynnä vitsikästä rytmiikkaa ja elämäniloa. Kohtaloteema vilahtaa kuitenkin taustalla pianissimo-klarineteilla ja -fagoteilla.

Finaalissa vallalla on onnen huuma, kenties kamppailussa juuri kohtaloa vastaan. Toteutus ulottuu kuitenkin ironian rajamaille – onko kyseessä lopulta kyyninen taipuminen vääjäämättömän alla? Kohtaloteema kuullaan heti osan hymnimäisessä johdanto-osassa. Allegro-jakson hurja teema johdattelee osan kohti uusia polkuja. Myrskyisässä kehittelyjaksossa käsitellään pääteeman ohella kahta sivuaihetta. Vasket johdattelevat tuo huomion jälleen pääteemaan, ja osa päättyy riemukkaaseen, virtuoottiseen loppuhuipennukseen.

Teosesittelyt © Vera Plosila

Tulevia konsertteja