Lewis X Beethoven²

Ylikapellimestari Matthew Halls aloittaa kolmivuotiskautensa Tampere Filharmonian ylikapellimestarina ja taiteellisena johtajana elokuussa 2023. Halls on orkesterin kahdestoista ylikapellimestari ja kolmas ulkomaalainen tehtävässä. Avauskaudellaan 2023/24 hän johtaa Tampereella 12 konserttia, joista syksyllä viisi.

Halls kertoo Tampere Filharmonian soittajien poikkeuksellisen muusikkouden, innostavan työetiikan ja energisoivan kokeilunhalun valloittaneen hänet yhteisten harjoitusten ensiminuuteista lähtien, ja odottaa mielenkiintoista yhteistyötä orkesterin kanssa tulevina kausina. Hän on myös kertonut olevansa ylpeä voidessaan aloittaa ylikapellimestarina kaupungissa, jossa kulttuuria ja taide-elämää todella arvostetaan.

Sir James MacMillan on Tampere Filharmonian kauden 2023/24 teemasäveltäjä. Hallsin johdolla hänen teoksensa soivat Tampereella ensi kertaa, joista sinfonia nro 4 Suomen ensiesityksenä. Hän on myös johtanut neljännen sinfonian Yhdysvaltojen ensiesityksen.

Halls vierailee säännöllisesti johtamassa muun muassa Clevelandin orkesteria, Seattlen sinfoniaorkesteria, Wienin sinfonikkoja, Toronton sinfoniaorkesteria ja Suomen Radion sinfoniaorkesteria. Alun alkaen hän tuli tunnetuksi etenkin vanhan musiikin tulkitsijana ja oli yksi ensimmäisistä vierailevista kapellimestareista Nikolaus Harnoncourtin Concentus Musicus Wienin johtajana. Hallsin levytyksiin lukeutuvat mm. Bachin cembalokonsertot, Händelin Parnasso in Festan ensilevytys sekä Bachin pääsiäis- ja ylösnousemusoratoriot.

Pianisti Paul Lewisia (CBE) pidetään kansainvälisesti yhtenä sukupolvensa johtavista muusikoista, ja hänet tunnetaan erityisesti saksalaisen musiikin vaikuttavana tulkkina. Hänen lukuisia palkintojaan ovat mm. Royal Philharmonic Societyn vuoden instrumentalisti, kaksi Edison-palkintoa, kolme Gramophone-palkintoa sekä Diapason D’or de l’Annee. Lewis on saanut erityistä kiitosta Beethovenin ja Schubertin keskeisten teosten levytyksistään.

Lewis soittaa johtavien orkesterien solistina ja vierailee säännöllisesti esiintymässä merkittävillä musiikkijuhlilla esim. New Yorkissa Mostly Mozart -festivaalilla, Tanglewoodissa, Salzburgissa, Edinburghissa ja Lontoossa. Lontoon BBC Promseissa 2010 hän esitti ensimmäisenä pianistina Beethovenin kaikki pianokonsertot yhden kauden aikana. Tänä kesänä Lewis vieraili konsertoimassa Mäntän musiikkijuhlilla. Pirkanmaa pysyy pianistin kalenterissa jatkossakin, sillä tulevien kausien aikana hän esittää Tampere Filharmonian kanssa kaikki Beethovenin pianokonsertot.

Paul Lewis opiskeli Joan Havillin johdolla Lontoossa Guildhall School of Music and Dramassa, ennen siirtymistään Alfred Brendelin yksityisopetukseen. Vaimonsa, norjalaissyntyisen sellistin Bjørg Lewisin kanssa Lewis on perustanut kamarimusiikkifestivaali Midsummer Musicin Buckinghamshireen Iso-Britanniaan. Pari toimii myös vuosittaisen tapahtuman taiteellisina johtajina.

I-viulu
Johannes Põlda 1.konserttimestari
Lotta Laaksonen 2. konserttimestari tp.
Riikka Marttila *
Liina Nuora-Loijas ***
Tatevik Ayazyan
Maria Garcia Escudero
Raimo Hannikainen
Katri Nikkanen
Ivi Ots
István Szalay
Maksym Filatov tp.
Johanna Koponen tp.
Kaisa Hiilivirta tp.
Maria Ikonen tp.

II-viulu
Heidi Kuula **
Hanna Parviainen ***
Linda Halme
Heikki Hannikainen
Elina Kilpinen
Kirsi Korpela-Pulkkinen
Kristine Lilientale-Birzniece
Eeva-Liisa Suuronen
Pirjo Tulisalmi
Anni Ylikallio
Josefina Haikarainen tp.
Nuppu Komsi tp.

Alttoviulu
Mikhail Slobodjaniuk sooloaltisti
György Balázs *
Vadim Grumeza ***tp.
Marianne Hautakangas
Elizabete Jokiranta
Kimmo Kivivuori
Anni Tiainen-Hammo
Satu Kae tp.
Aino Tiala tp.
Arttu Nummela tp.

Sello
Kalle-Pekka Koponen soolosellisti
Saara Särkimäki *tp.
Jarkko Launonen ***tp.
Miika Jämsä
Maija Juuti
Elina Rouvali
Virpi Välimäki
Hannes Jämsä tp.

Kontrabasso

Jarkko Uimonen *
Joni Armio ***
Juha Kleemola
Pentti Huhtinen
Tuomo Kinnunen
Antti Laulaja

Huilu
Annaleena Jämsä *
Nina Johnson ***
Seppo Planman

Oboe
Cristian Moré Coloma *
Reiko Mori **tp.
Heikki Pöyhönen ***

Klarinetti
Jarmo Hyväkkö *
Janne Pesonen ***
Laure Paris tp.

Fagotti
Aleksei Dmitriev *
Sarah Tako ***
Lauri Mykrä tp.

Käyrätorvi
Jouni Suuronen **
Ismo Ponkala
Pasi Tiitinen
Timo Ruskeepää

Trumpetti
Aki Välimäki **tp.
Pawel Marciniak ***
Tapio Kilpinen

Pasuuna
Antti Hirvonen *
Vygantas Silinskas **
Mikhail Kapustin ***

Tuuba
Harri Miettunen *

Patarummut
Tiina Laukkanen *

Lyömäsoittimet
Harri Lehtinen *tp.
Péter Fodor ***

äänenjohtaja *
vuorotteleva äänenjohtaja **
varaäänenjohtaja ***
tilapäinen tp.

Jean Sibelius (1865–1957) oli vuonna (1892) noussut jättiläismäisellä Kullervo-sinfoniallaan puheenaiheeksi. Vaikka teos sinänsä ei tyydyttänyt edes säveltäjää itseään, se herätti kapellimestari Robert Kajanuksen huomaamaan Sibeliuksen potentiaalin, ja tilasi tältä oitis uuden kappaleen, edellistä merkittävästi pienemmän orkesteriteoksen Satu (En Saga, 1893).

Tiukoista reunaehdoista huolimatta Sadusta tuli reilusti yli 20-minuuttinen, monipolvinen orkesterirunoelma. Se oli hankalaa musiikkia toteuttaa niin emotionaalisesti kuin teknisesti, ja herätti närkästystä jopa siinä määrin, että Helsingin filharmonisen seuran muusikot suostuivat esittämään sen vasta Kajanuksen painostamana. Kriitikot eivät olleet sen suopeampia, vaan huomauttelivat etenkin Sadun epäyhteinäisistä muotoratkaisuista. Sibelius veti teoksen takaisin, karsi ylimääräisiä jaksoja ja silotteli karuhkoa sointimaisemaa. Uuden version Sibelius johti menestyksekkäästi vuonna 1902 Berliinissä. Myöhemmin Aino Sibelius tosin harmitteli, että alkuperäinen Satu olisi siltikin onnistuneempi.

Sibelius ei koskaan paljastanut tarinaa, joka Sadun taustalla epäilemättä on: ”Se on erään sieluntilan ilmaus”, Sibelius on sanonut. ”Niihin aikoihin, jolloin kirjoitin Sadun, sain kokea paljon järkyttävää. Missään muussa teoksessani en ole paljastanut itseäni niin täysin kuin Sadussa. Kaikki Sadun tulkinnat ovat minulle tietysti jo senkin vuoksi aivan vieraita.”

Teksti: Jaani Länsiö

Kun Ludwig van Beethoven (1770–1827) muutti Bonnista Euroopan musiikkipääkaupunkiin Wieniin marraskuussa 1792, hän oli säveltäjänä kokematon ja tuntematon. Pianistina hänet sen sijaan tiedettiin poikkeuksellisen lupaavaksi. Tämä oli ensiarvoisen tärkeää nimenomaan Wienissä, joka kärsi edellisvuonna kuolleen Mozartin jättämästä aukosta varsinkin uusien pianokonserttojen tarjontaan. Tähän Beethoven saattoi tarjota helpotusta juuri sopivan virtuoosisella, Mozartin tyyliä oikeassa suhteessa imitoivalla viihdekappaleella, varta vasten esittelyteokseksi räätälöidyllä pianokonsertolla B-duurissa.

Vaikka teos lopulta julkaistiin järjestyksessään toisena pianokonserttona 1801, se valmistui ensimmäisenä. Beethoven teki siihen myös jatkuvasti muutoksia. Ensimmäinen osa syntyi jo Bonnin aikana, nykyään tunnettu toinen osa valmistui Wienissä, ja finaali vasta maaliskuussa 1795, vain päiviä ennen kantaesitystä. Ensimmäisen osan soolokadenssin Beethoven kirjoitti ylös mahdollisesti vasta vuonna 1809.

Ensiosassa Allegro con Brio kuuluu vielä klassinen sovinnaisuus ja teemojen perinteiset voimasuhteet, mutta piano-osuus hakeutuu jo kohti romantiikan loistoa. Toinen osa on kuin orkesterin ja solistin lempeä rupattelu Mozartin hengessä. Finaalia leimaavat ontuva synkooppirytmi ja taituripianismin elkeet klassismin silotelluissa raameissa.

Teksti: Jaani Länsiö

Irlannissa syntynyt, Yhdysvalloissa asuva Donnacha Dennehy (s.1970) tunnetaan etenkin kuluneen vuosikymmenen aikana syntyneistä oopperoistaan The Last Hotel (2015), The Second Violinist (2017) ja The First Child (2021), jotka hän on tehnyt yhdessä näytelmäkirjailija Enda Walshin kanssa. Viime vuosina Dennehy on säveltänyt myös mm. viulukonserton (2021) Augustin Hadelichille sekä orkesteriteoksen Memoria (2021) Irlannin kansallisorkesterille. Tänään kuultava noin viisiminuuttinen Brink (2020) syntyi Indianapolis Symphonylle Ludwig van Beethovenin 250-vuotispäivien kunniaksi.

”Beethovenissa minua viehättää hänen tapansa viedä yksi ajatus äärimmilleen”, Dennehy kertoo. ”Harmittomalta vaikuttavasta ajatuksesta kasautuu yhä suurempia seurauksia teoksen edetessä. Pandemian alkuvaiheessa tuntui myös siltä, että meidät vietiin kollektiivisesti äärimmilleen, erityisesti meidät, jotka asuvat Amerikassa. Tämä tunne ohjaa teoksen eteenpäin vievää energiaa.”

Teksti: Jaani Länsiö

Numerolla yksi julkaistu pianokonsertto C-duurissa (1795) on todellisuudessa Beethovenin jo kolmas pianokonsertto, joskin hänen 14-vuotiaana säveltämänsä ensimmäinen jäi raakileeksi eikä hän sitä sen enempää esittänyt kuin julkaissut. Kahden edellisen konserton kokemus silti kuuluu C-duuri-konserton ylväässä ilmeessä, ja on selvästi vivahteikkaampi ja jo rutkasti romanttisempi kuin vuosia aiemmin luonnosteltu pianokonsertto nro 2 B-duurissa.

Siinä missä B-duuri-pianokonsertto esitteli wieniläisille Beethovenin kuin Mozartin työn jatkajana, uljas uusi C-duuri-konsertto naulasi hänen maineensa yksilöllisenä, omakielisenä säveltäjänä. Orkesteri on isompi, konserton kesto lähes kymmenen minuuttia pitempi, sen dramaattiset ääripäät etäämpänä toisistaan – valot ovat kirkkaammat, varjot paljon tummemmat. Mozartilaiset kaiut katoavat jo avausosassa Allegro con brio, jonka aavemainen kehittelyjakso kutsuu uusien sointimaailmojen seikkailuun. Hidas osa Largo taas tuo esille haaveilija-Beethovenin, joka neljä vuotta myöhemmin säveltäisi Pateettisen pianosonaatin. Rondo-finaalin riehakas tunnelma äityy hetkeksi jopa tico-tico-tanssin varhaiseksi, wieniläisklassiseksi esiasteeksi.

Teksti: Jaani Länsiö