Itsenäisyyspäivän konsertti – Pohjoinen laulu

Erle Kont-Vilson on virolainen kapellimestari, joka on tunnettu voimakkaista tulkinnoistaan, lämpimästä yhteistyöstään muusikoiden kanssa ja innovatiivisista konserttikonsepteistaan. Kont-Vilson on kysytty vierailija Suomen orkestereissa. Hän on johtanut Radion sinfoniaorkesteria ja Helsingin kaupunginorkesteria sekä useita muita suomalaisorkestereita. Tampereella Kont-Vilson teki debyyttinsä yhtenä kapellimestareista Tampere Filharmonian Huomisen huiput -konsertissa keväällä 2024. Kuluvalla kaudella hän palaa Tapiola Sinfoniettan ja Joensuun kaupunginorkesterin eteen sekä debytoi Kirkkonummen Kamariorkesterin ja Orkester Nordenin kanssa. Kont-Vilsonilla on kaksi maisterintutkintoa Sibelius-Akatemiasta ja hän toimii Tartu Sound -nykymusiikkiorganisaation taiteellisena johtajana. Klarinetistina hän on saanut useita palkintoja ja voittanut mm. Eduard Medinš ja Bohuslav Martinů -kilpailut sekä esiintynyt orkesterien solistina Pohjoismaissa ja Baltiassa.

Lue lisää: erlekontvilson.com

Virolainen viulisti Johannes Põlda on toiminut Tampere Filharmonian ensimmäisenä konserttimestarina vuoden 2023 alusta. Aiemmin Põlda on toiminut muun muassa Lapin kamariorkesterissa toisena konserttimestarina ja Eesti Sinfoniettassa ensimmäisenä konserttimestarina. Tampereelle hän tuli Kuopion kaupunginorkesterin ykkösviulun äänenjohtajan paikalta. Põlda on esiintynyt mm. Tallinnan kamariorkesterin, Viron kansallisen sinfoniaorkesterin, Eesti Sinfoniettan, Haapsalun kaupunginorkesterin sekä Kuopion kaupunginorkesterin solistina. 2018 hän sijoittui kolmanneksi Viron yleisradioyhtiön televisioimassa Klassikatähed-musiikkikilpailussa. Johannes Põlda aloitti viulutunnit kolmevuotiaana Virossa. Vuonna 2012 hän jatkoi opintojaan Sibelius-Akatemiassa professori Mari Tampere-Bezrodnyn johdolla. Hän on myös opiskellut Yhdysvalloissa Eastman School of Musicissa professori Oleh Krysan johdolla sekä osallistunut muun muassa Pavel Bermanin, Yuri Zhislinin ja Mikhail Kopelmanin mestarikursseille.

Lue lisää: tamperefilharmonia.fi/muusikko/johannes-polda

I-viulu
Maria Itkonen
1. konsertimestari tp.
Lea Antola * tp.
Liina Nuora-Loijas ***
Raimo Hannikainen
Siri Heinonen
Lotta Laaksonen
Katri Nikkanen
István Szalay
Sigurd Eide tp.
Linda Halme tp.
Kaisa Hiilivirta tp.
Raul Sanhueza tp.

II-viulu
Kaia Voitka *
Heidi Kuula **
Kimmo Tullila ***
Anna Angervo
Riitta Hallila
Heikki Hannikainen
Kirsi Korpela-Pulkkinen
Kristine Lilientale-Birzniece
Ida Nurminen tp.
Josefina Haikarainen tp.

Alttoviulu
György Balázs *
Kata Stojanovic ***
Heili Hannikainen
Marianne Hautakangas
Kimmo Kivivuori
Taavi Nachtigall
Mikhail Slobodyanyuk
Anni Tiainen-Hammo

Sello
Simon Svoboda ***
Maija Juuti
Sampo Liukko
Panu Saari
Virpi Välimäki
Hannes Jämsä tp.

Kontrabasso
Jarkko Uimonen *
Joni Armio ***
Tuomo Kinnunen
Aida Salakka tp.

Huilu
Annaleena Jämsä *
Nina Johnson ***
Seppo Planman

Oboe
Simeon Overbeck * tp.
Nevio Keller ** tp.

Klarinetti
HyeSoo Kim * tp.
Janne Pesonen ***
Reetta Näätänen

Fagotti
Aleksei Dmitriev *
Eri Ikeda **
Alan Davidson tp.

Käyrätorvi
Jouni Suuronen **
Ismo Ponkala
Pasi Tiitinen
Timo Ruskeepää

Trumpetti
Eero Kiukkonen **
Tamás Mészáros ***
Laura Vaittinen tp.

Pasuuna
Antti Hirvonen *
Vygantas Silinskas **
Mikhail Kapustin ***

Tuuba
Harri Miettunen *

Patarummut
Jarmo Niininen *** tp.

Lyömäsoittimet
Jyri Kurri *
Tuomo Oravakangas ***

Harppu
Kirsti Vartiainen *

Kosketinsoittimet
Ville Hautakangas * tp.

* äänenjohtaja
** vuorotteleva äänenjohtaja
*** varaäänenjohtaja
tp. tilapäinen

Suomen suuriin romantikkoihin kuuluva Erkki Melartin (1875–1937) on kuudesta sinfoniastaan, viulukonsertostaan ja Aino-oopperastaan huolimatta jäänyt vähälle huomiolle. Parhaiten hänet muistetaan Prinsessa Ruususen juhlamarssista, Suomen suosituimmasta häämarssista. Sinfoniansa hän sävelsi rinnakkain Sibeliuksen kanssa, mutta jäi aina kansallissankarin varjoon; suomalaisuuden sijasta Melartinia inspiroivat Gustav Mahlerin ja Anton Brucknerin saksalaismallinen jylhyys. Neljäosainen, yli puolituntinen sinfonia nro 5 (1916) on harhaanjohtavasti nimetty Brevikseksi, lyhyeksi. Melartin aloitti sen työstämisen jo 1908 luonnostelemalla finaalin, jossa sinfonian pääaiheet yhdistyvät neljän teeman loisteliaaseen fuugaan. Kiihkeä ensiosa marssittaa vuolaita aiheita kohti kliimaksia, mutta levolliset loppusoinnut siirtävät lopullisen purkauksen vasta viimeiseen osaan.

Teksti: Jaani Länsiö

Tamperelainen Petri Nieminen (s. 1965) tunnetaan teatterisävellyksistään ja musiikeistaan etenkin Jarmo Lampelan elokuviin Sairaan kaunis maailma (1997), Eila (2003) ja Joki (2001), josta hän sai parhaan musiikin Jussi-ehdokkuuden. ”Elokuva ja sen musiikki jäi vaivaamaan minua, ja halusin aina jatkaa sitä jollain tavalla”, Nieminen sanoo. Tampere Filharmonialle syntynyt Annin tarina (2025) pohjautuu Joki-elokuvan episodiin, jossa yksinhuoltaja ajautuu epätoivoon ja heittäytyy jokeen vauva sylissään. Nuori poika pelastaa Annin ja lapsen rannalle viime hetkellä. Niemisen teos jakautuu kahteen osaan, jotka soitetaan tauotta yhteen: ensimmäinen kuvittelee Annin elämää ennen elokuvan tapahtumia; toinen uppoutuu Joki-elokuvan maailmaan. Musiikillisesti merkittävään osaan nousee elokuvan pääteema. ”Teos ei kuvaile tapahtumia sellaisenaan”, Nieminen muistuttaa. ”Pikemminkin olen maalaillut tarinan tunnelmaa ja kehityskaarta kuulijan vapaasti kuviteltaviksi.”

Teksti: Jaani Länsiö

Jean Sibeliuksen (1865–1957) ura viulistina kaatui ramppikuumeseen, mutta hän pystyi hyödyntämään soittimen syvällisen tuntemuksen lukuisissa viululle säveltämissään teoksissa, etenkin viulukonsertossa (1905). Lähimmäksi sitä yltää kuusi humoreskia viululle ja orkesterille (1917), solistisuudessaan konsertonomainen miniatyyrien sarja. Kahteen opukseen (op. 87 ja op. 89) jaetut humoreskit noudattavat uskollisesti otsikkonsa henkeä: äkkinäisiä tunnelmanvaihdoksia, leikkisyyttä ja oikkuja. Ehkä Sibeliusta inspiroivat Antonín Dvořákin samannimiset pianokappaleet, mutta muuten humoreskeista saa etsiä eurooppalaista eleganssia tiheällä kammalla. Ensimmäinen humoreski tapailee tanssillista teemaa, jonka viulu ottaa pian perusteelliseen käsittelyynsä. Toinen humoreski vilistää ikiliikkujan innolla kohti huippukohtaa, joka haihtuu hetkessä muistoksi vain.

Teksti: Jaani Länsiö

I Suo
II Melankolia
III Joutsenet muuttavat

—————

Sibeliuksen jälkeisen ajan ehkä tärkein suomalais­sinfonikko Einojuhani Rautavaara (1928–2016) teki kansainvälisen läpimurtonsa teoksella Cantus Arcticus (1972). Se syntyi Oulun yliopiston ensimmäiseen promootiojuhlaan, ja vaikka Oulu ei aivan napapiirillä sijaitsekaan, teos kunnioitti silloista Suomen pohjoisinta korkeakoulua nimellään. Teoksen solistina esiintyvät linnut, joiden laulua Rautavaara äänitti Limingan soilla. Teos alkaa osalla Suo, jossa puhaltimien pulputus sulautuu lintujen huolettomaan livertelyyn. Toinen osa Melankolia alkaa lintujen vuorolaululla, jonka alle orkesteri lipuu aaltoilevalla sointimatollaan. Päätösosassa Joutsenet orkesteri säestää muuttolentoa toistuvalla, alati tiivistyvällä teemalla – horisonttiin kulkeutuvat äänet jättävät taakseen vain kaukaisen kaiun.

Teksti: Jaani Länsiö

Helmikuun manifesti vuonna 1899 laajensi Suomen kenraalikuvernööri Bobrikovin valtuuksia ja kavensi kansalaisten oikeuksia. Julkisen sanan suitsiminen johti toimittajien joukkoirtisanomisiin. Lehtimiesten eläkekassaa varten järjestettiin isänmaallinen varainkeruujuhla, jonka ohjelmassa oli mm. lyhyitä kuvaelmia Jean Sibeliuksen musiikilla. Muut numerot unohtuivat nopeasti, mutta viimeinen kuvaelma Suomi herää! nousi suosikiksi. Ulkomaille se vietiin nimellä Finlandia. Runoilija V. A. Koskenniemen sanat vakiintuivat hymnitaitteeseen vuonna 1940.

Teksti: Jaani Länsiö