Joulukonsertti

19.12.2025

19.00 - 21.00

Tampere-talo Oy, Yliopistonkatu 55, 33100 Tampere

Tampere Filharmonia, ylikapellimestari Matthew Halls, tähtisolistit ja Tampereen Filharmoninen kuoro johdattavat joulun tunnelmaan Bachin riemukkaan Jouluoratorion sävelin.

Matthew Halls, kapellimestari

Lydia Teuscher, sopraano

Jess Dandy, altto

Tuomas Katajala, tenori

Arttu Kataja, basso

Tampereen Filharmoninen Kuoro


Johann Sebastian Bach: Jouluoratorio: osat I-III ja VI  


Johann Sebastian Bach sävelsi 1734 kauneimpiin kuuluvan kirkkoteoksensa, Jouluoratorion. Betlehemiläisen tallin tunnelmat soivat Jouluoratorion juhlavissa sävelissä kaikessa riemukkuudessaan. Toisin kuin pääsiäisen passiot, Jouluoratorio esitettiin kuudessa osassa ja kuutena päivänä, vieläpä kahdessa eri kirkossa. Tampere Filharmonian konsertissa Jouluoratoriosta kuullaan yhteensä neljä osaa yhden illan aikana: huippusolistien tulkitsemat aariat, Tampereen Filharmoninen kuoro ja ylikapellimestari Matthew Hallsin johtama orkesteri huipentavat konserttivuoden yhteen barokkimusiikin suurimmista saavutuksista. 


Kausisarjan konsertti, sisältää väliajan

Ei Teokset tutuiksi -tilaisuutta, Lapsiparkki klo 18.45


Liput: peruslippu 42 € / eläkeläiset 32 € / opiskelijat, työttömät, varushenkilöt ja alle 18-vuotiaat 20 €


Voit ostaa lippuja Tampere-talon lipunmyynnistä, Kulttuurimyymälä Aplodista ja osoitteesta Lippu.fi (Lippupisteen myyntikanavissa lipun hintaan lisätään palvelu- ja tilausmaksu sekä mahdolliset toimitus- ja maksutapamaksut). 

Päivät

19.12.2025

Aika

19.00 - 21.00

Sijainti

Tampere-talo Oy, Yliopistonkatu 55, 33100 Tampere

Hinta

20-42€

Teokset ja esiintyjät

  • Matthew Halls aloitti Tampere Filharmonian ylikapellimestarina ja taiteellisena johtajana elokuussa 2023 ja jatkaa tehtävissään kesään 2027 asti. Hän on orkesterin kahdestoista ylikapellimestari. Kaudella 2025/26 Halls palaa johtamaan Bergenin filharmonista orkesteria, Viron kansallista sinfoniaorkesteria, Tapiola Sinfoniettaa sekä Tonkünstler-orkesteria Wienin Musikvereinissä. Lisäksi hän debytoi Sinfonia Lahden kapellimestarina.

    Halls on tullut tunnetuksi alun perin etenkin vanhan musiikin tulkitsijana. Hän oli yksi ensimmäisistä vierailevista kapellimestareista Nikolaus Harnoncourtin Concentus Musicus Wienin johtajana. Hallsin levytyksiin lukeutuvat mm. Bachin cembalokonsertot, Händelin Parnasso in Festan ensilevytys sekä Bachin pääsiäis- ja ylösnousemusoratoriot.

    Lue lisää: askonasholt.com/artist/matthew-halls

  • Saksalaissopraano Lydia Teuscher on vakiinnuttanut asemansa yhtenä barokkiohjelmiston oivaltavimmista tulkitsijoista nykypäivän konserttilavoilla. Hänen ääntään on laajalti kiitetty sen ketteryydestä ja lyyrisyydestä. Teuscherin viimeaikaisiin konserttiesiintymisiin ovat kuuluneet Bachin Jouluoratorio (osat I–III) Norddeutscher Rundfunkin (NDR) kanssa, Beethovenin 9. sinfonia Münchenin sinfonikoiden kanssa, Mendelssohnin Lobgesang Varsovan filharmonikoiden kanssa sekä Mahlerin 4. sinfonia Tampere Filharmonian kanssa viime keväänä.

    Lue lisää: askonasholt.com/artist/lydia-teuscher

  • Jess Dandy oli ehdolla Royal Philharmonic Society Award -palkinnon saajaksi nuorten taiteilijoiden kategoriassa vuonna 2021. Sukupolvensa eturivin kontra-alttoa on ehditty jo kuulla niin BBC Promsissa kuin oopperalavoilla ja konserttisaleissa eri puolilla Eurooppaa. Dandy on monipuolinen taiteilija, joka on musiikin lisäksi kiinnostunut ekologiasta, kehon psykologiasta ja henkisyydestä. Hän on ollut perustamassa musiikkia ja tieteitä yhdistäviä SongPath ja Music & Being Collective -ohjelmia. Tampereella Dandy debytoi Matteus-passion alttosolistina keväällä 2023.

    Lue lisää: jessdandycontralto.com

  • Tuomas Katajala on monipuolinen ja kansainvälisesti kysytty tenori, joka loistaa oopperan, oratorion ja konserttimusiikin kentillä. Hän on esiintynyt mm. Teatro alla Scalassa, Royal Albert Hallissa ja Savonlinnan Oopperajuhlilla.

    Katajalalla on ollut merkittäviä rooleja mm. oopperoissa Lohengrin, Idomeneo, Lentävä hollantilainen (Erik) ja Taika-ampuja (Max). Hänen konserttiohjelmistoonsa kuuluu yli 100 teosta barokista nykymusiikkiin. Katajala on tehnyt yhteistyötä huippukapellimestarien kuten Esa-Pekka Salosen ja Mikko Franckin kanssa. Hänet on palkittu mm. Benianimo Gigli ja Karita Mattila -palkinnoilla.

    Lue lisää: tuomaskatajala.com

  • Baritoni Arttu Kataja on monipuolinen ooppera- ja konserttilaulaja, jonka ura käynnistyi vuonna 2002 Lappeenrannan laulukilpailun voitosta. Hänet on myös palkittu Salzburgin kansainvälisessä Mozart-laulukilpailussa (2006), ja samana vuonna Kataja liittyi Berliinin valtionoopperan solistikuntaan.

    Katajan oopperarooleja ovat mm. kreivi (Figaron häät), Papageno (Taikahuilu), Marcello (La Bohème) sekä Figaro (Sevillan parturi). Viimeisimpiin konserttivierailuihin kuuluvat Bachin Johannes-passio Concertgebouw-orkesterin kanssa, Händelin Messias Züricher Singakademien ja Brahmsin Ein deutsches Requiem Kammerchor Stuttgartin kanssa.

    Lue lisää: arttukataja.com

  • Tampereen Filharmoninen Kuoro on noin sadan laulajan tamperelainen suurkuoro. Vuonna 1990 perustetun kuoron tärkeimpänä yhteistyökumppanina toimii Tampere Filharmonia, jonka kanssa kuoro esittää vuosittain 2–5 teosta.

    Kuoron taiteellisesta johdosta vastaavat kapellimestari Ruut Kiiski sekä kuoromestari Jouni Rissanen. Varajohtajana toimii Sari Oksavuori. Kuoro on laulanut lähes 150 konsertissa ja lisäksi pienemmissä esiintymistilaisuuksissa niin meillä kuin maailmalla, mm. Espanjassa, Bulgariassa, Saksassa ja Virossa. Suomessa yhteistyötä on tehty Tampere Filharmonian lisäksi mm. Radion sinfoniaorkesterin, Helsingin kaupunginorkesterin sekä Vaasan ja Seinäjoen orkestereiden kanssa. Beethovenin 9. sinfoniaa kuoro on esittänyt keväällä 2022 Turussa ja Helsingissä Collegium Musicum Turun kanssa.

    Lue lisää: tfk.fi

  • I-viulu

    Johannes Põlda
    1. konserttimestari
    Kati Tuominen-Heroja
    3. konserttimestari tp.
    Maria Garcia Escudero
    Katri Nikkanen
    Jaakko Nordman
    Kaisa Hiilivirta tp.
    Erkki Louko tp.
    Raul Sanhueza tp.

    II-viulu

    Heidi Kuula **
    Eeva-Liisa Suuronen
    Pirjo Tulisalmi
    Anni Ylikallio
    Stevan Sretenovic tp.

    Alttoviulu

    György Balázs *
    Elizabete Jokiranta
    Kimmo Kivivuori
    Mikhail Slobodyanyuk
    Iina Marja-aho tp.

    Sello

    Risto Rajakorpi *
    Reinis Birznieks
    Miika Jämsä
    Sampo Liukko

    Kontrabasso

    Jarkko Uimonen *
    Juha Kleemola

    Huilu

    Annaleena Jämsä *
    Seppo Planman

    Oboe

    Simeon Overbeck * tp.
    Juha Ala **
    Lucía Castillo *** tp.
    Heikki Pöyhönen tp.

    Klarinetti

    Mark Reding **
    Janne Pesonen ***
    Reetta Näätänen

    Fagotti

    Ananta Diaz *** tp.

    Trumpetti

    Xiang Guo *
    Eero Kiukkonen **
    Laura Vaittinen tp.

    Patarummut

    Jarmo Niininen *** tp.

    Kosketinsoittimet

    Jouko Laivuori * tp.

    * äänenjohtaja
    ** vuorotteleva äänenjohtaja
    *** varaäänenjohtaja
    tp. tilapäinen

  • I Am ersten Weihnachtstag (Joulupäivänä)
    II Am zweiten Weihnachtstag (Toisena joulupäivänä)

    Väliaika

    III Am dritten Weihnachtstag (Kolmantena joulupäivänä)
    VI Am Fest der Erscheinung Christi (Loppiaisena)


    Arvioidaan, että Johann Sebastian Bach (1685–1750) sävelsi elämänsä aikana yhteensä yli 2000 teosta. Meidän aikaamme on säilynyt vain noin puolet, mikä sekin on käsittämätön määrä soivaa musiikkia. Osa Bachin tuotteliaisuudesta selittyy hövelillä suhtautumisella vanhan kierrättämiseen; jo kertaalleen esitetyt teokset saivat toisinaan uuden elämän otsikkoa vaihtamalla tai eri soittimilla esitettyinä. Maallisiin juhliin syntyneet sävelet saattoivat saada kirkollisen kasteen sanoja tai ympäristöä vaihtamalla. Bachille ero oli yhdentekevä: musiikin tilaaja määritteli käyttötarkoituksen, mutta hänelle kaikki musiikki oli yhtä pyhää.
    Bach kypsyi täysin oppineeksi säveltäjäksi 1710-luvulla työskenneltyään Weimarin ja Köthenin hovien konserttimestarina. Aikansa suurimmille orkestereille ja taitavimmille soittajille hän saattoi säveltää mm. Brandenburgilaiset konserttot, sellosarjat, sonaatit ja partitat viululle sekä ensimmäisen osan Wohltemperierte Klavierista. Sävellykset olivat pääosin maallisia.
    Saatuaan viran Tuomaskirkon kanttorina ja Leipzigin musiikillisena johtajana vuonna 1723 Bach paneutui lähes yksinomaan kirkkomusiikkiin. Ensimmäisen kymmenen vuoden aikana hän tehtaili yli 150 kantaattia kirkkovuoden kiertoon, massiiviset Johannes- ja Matteus-passiot, useita sooloteoksia uruille sekä lukuisia kuoroteoksia. Palkka oli silti kehno. Virkansa ohella hän päätyi hoitamaan myös nuorten lahjakkuuksien Collegium Musicumia, jonka konsertteihin hän sävelsi maallista musiikkia. Tilauksia hän otti myös hoveilta, ennen kaikkea Dresdenin kuningashuoneelta.
    Kun Bach syksyllä 1734 alkoi työstää kuudesta kantaatista koostuvaa oratoriota joulukauden jumalanpalveluksiin, aikaa luomistyölle ei yksinkertaisesti ollut. Täysin uutta musiikkia syntyi lähinnä resitatiiveihin ja joihinkin kuorokohtauksiin; suurin osa oli lainatavaraa luterilaisista hymneistä sekä maallisista kantaateista. Niitä hän oli säveltänyt esimerkiksi Dresdenin kuningashoville: Lass uns sorgen, lasst uns wachen, BWV 213 (Pitäkäämme huolta, olkaamme valveilla); Tönet, ihr Pauken! Erschallet, Trompeten!, BWV 214 (Pauhatkaa, patarummut! Raikukaa, trumpetit!) sekä Preise dein Glücke, gesegnetes Sachsen, BWV 215 (Ylistä onneasi, oi siunattu Saksi). Siinäkin on osia ainakin kantaatista Es lebe der König, der Vater im Lande (Eläköön kuningas, maan isä).
    Olennainen ero Jouluoratorion ja aiempien kantaattien välillä näkyykin lähinnä lauletuissa teksteissä: Matteuksen ja Luukkaan evankeliumeihin perustuvan libreton laati Picander, joka vastasi aiemmin myös Matteus-passion sanoista. Se, että Jouluoratorion musiikki ylistää alkujaan maallista valtaa, ei pilaa teoksen juhlavaa tunnelmaa – koettiinhan kuninkaallisuus käytännössä taivaallisena tehtävänä.
    Vaikka Jouluoratorio on tarkoitettu yhdeksi kokonaisuudeksi, se esitettiin joulupäivän ja loppiaisen välillä kuuteen jumalanpalvelukseen jaettuna. Ensimmäinen kantaatti esittää joulupäivän tapahtumia Betlehemissä: koristeelliset fanfaarit ja kuoro luovat pohjan riemujuhlalle, evankelistan ja alton aariat ennustavat vapahtajan syntymää, ja trumpettisoololla vahvistettu bassoaaria muistuttaa Kristuksen olevan myös kuningas. Harras koraali päättää kantaatin toivottamalla taivaanlahjan tervetulleeksi maailmaan.
    Toisen joulupäivän kantaatti on ainoa, joka alkaa puhtaasti instrumentaalisesti; luonnon rauhaan johdattava pastoraali syntyi varta vasten Jouluoratorioon. Lähistön niityllä paimenet saavat ilmoituksen vapahtajasta ja käskyn rientää Betlehemiin. Kantaatin kohokohta on alttoaaria, Marian kehtolaulu Schlafe, mein Liebster, jota seuraavat lyhyet resitatiivit ja enkelten kuorot.
    Kolmas kantaatti tapahtuu taas tallissa, johon paimenet ovat saapuneet tervehtimään Kristusta juhlavine kuorokohtauksineen. Tunnelma seestyy syvämietteiseen aariaan Schließe, mein Herze, dies selige Wunder (Sydämeni, kätke sisääsi tämä autuas ihme).
    Jouluoratorio huipentuu loppiaispäivän kantaattiin. Basso laulaa Herodeen lähettämistä itämaan tietäjistä, jotka antavat Jeesukselle lahjansa. Oratorio päättyy kuten alkoikin: pidäkkeetöntä juhlaa julistavat niin kuoro kuin orkesteri kera trumpetein ja patarummuin – Jeesus on tuleva katkomaan niin maallisen vallan pahuuden kuin lopulta itse kuoleman kahleet.

    Teksti: Jaani Länsiö