Kipinää ja roihua

28.5.2026

19.00 - 21.00

Tampere-talo Oy, Yliopistonkatu 55, 33100 Tampere

Angela Hewittin klassismin hyveitä kunnioittava eleganssi yhtyy W. A. Mozartin viimeisen pianokonserton henkeen. Tältä kuulostaa syvällinen, olemisen korutonta kauneutta kuvaava elämän ylistys.

Matthew Halls, kapellimestari

Angela Hewitt, piano

Ismo Eskelinen, kitara


Sebastian Fagerlund: Come Eco II, maailman ensiesitys, Tampere Filharmonian tilausteos 

Wolfgang Amadeus Mozart: Pianokonsertto nro 27 

Jean Sibelius: Sinfonia nro 1 


Aikamme arvostetuimpiin pianisteihin kuuluva Angela Hewitt kiertää maailmaa kaikki Mozartin pianokonsertot kattavalla projektillaan The Mozart Odyssey. Viimeinen syntyi vain vähän ennen säveltäjän kuolemaa – syvällinen, yksinkertaisuudessaan koskettava kappale juhlii elämän pieniä iloja. Konserttikausi päättyy Jean Sibeliuksen sinfoniasarjan kiivasluontoiseen lähtölaukaukseen, jossa sykkii kunnianhimoisen säveltäjän tahto ja vimma.  


Kausisarjan konsertti, sisältää väliajan. Teokset tutuiksi klo 18.


Liput: peruslippu 34 € / eläkeläiset 26 € / opiskelijat, työttömät ja varushenkilöt 16 € / alle 18-vuotiaat 10 €.


Liput myynnissä Tampere-talon lipunmyynnissä, Kulttuurimyymälä Aplodissa ja osoitteesta Lippu.fi (Lippupisteen myyntikanavissa lipun hintaan lisätään palvelu- ja tilausmaksu sekä mahdolliset toimitus- ja maksutapamaksut). 

Päivät

28.5.2026

Aika

19.00 - 21.00

Sijainti

Tampere-talo Oy, Yliopistonkatu 55, 33100 Tampere

Hinta

10-34€

Teokset ja esiintyjät

  • Matthew Halls aloitti Tampere Filharmonian ylikapellimestarina ja taiteellisena johtajana elokuussa 2023 ja jatkaa tehtävissään kesään 2027 asti. Hän on orkesterin kahdestoista ylikapellimestari. Kaudella 2025/26 Halls palaa johtamaan Bergenin filharmonista orkesteria, Viron kansallista sinfoniaorkesteria, Tapiola Sinfoniettaa sekä Tonkünstler-orkesteria Wienin Musikvereinissä. Lisäksi hän debytoi Sinfonia Lahden kapellimestarina.

    Halls on tullut tunnetuksi alun perin etenkin vanhan musiikin tulkitsijana. Hän oli yksi ensimmäisistä vierailevista kapellimestareista Nikolaus Harnoncourtin Concentus Musicus Wienin johtajana. Hallsin levytyksiin lukeutuvat mm. Bachin cembalokonsertot, Händelin Parnasso in Festan ensilevytys sekä Bachin pääsiäis- ja ylösnousemusoratoriot.

    Lue lisää: askonasholt.com/artist/matthew-halls

  • Ismo Eskelisen ura käynnistyi 17-vuotiaana kilpailumenestyksillä. Ura on kuljettanut kitaristia Euroopan merkittävimpiin konserttisaleihin ja yhteistyöhön eturivin kapellimestarien ja orkesterien kanssa. Viime vuosien solistitehtäviä ovat olleet mm. konsertit ja nauhoitukset Lontoon BBC Symphony Orchestran kanssa, Saksan kiertue NWD-Filharmonian kanssa sekä konsertit suomalaisorkesterien kanssa. Eskelinen soittaa musiikkia 1500-luvulta nykypäivään. Häntä on kehuttu niin Bachin tulkinnoista kuin nykysäveltäjien teosten intensiivisistä esityksistäkin. Arvostettu kitaristi on tehnyt yhteistyötä useiden suomalaisten nykysäveltäjien kanssa ja kantaesittänyt Kalevi Ahon, Jukka Tiensuun, Sebastian Fagerlundin ja Kirmo Lintisen hänelle säveltämät konsertot. Eskelisen lukuisat levytykset ovat olleet maailmanlaajuisia menestyksiä. Albumeista viimeisin, ”Kromos” (BIS 2020), sisältää Eskeliselle sävellettyjä sooloteoksia. Eskelinen on aktiivinen kamarimuusikko ja hän esiintyy säännöllisesti Euroopan festivaaleilla. Hän opettaa Sibelius-Akatemiassa kitaran vastuulehtorina.

    Lue lisää: ismoeskelinen.com

    IG @ismoeskelinenguitar

  • Angela Hewitt on yksi aikamme merkittävimmistä pianisteista. Hänet tunnetaan erityisesti J.S. Bachin musiikin tulkitsijana. Kanadassa syntynyt Hewitt nousi kansainväliseen maineeseen voitettuaan Toronton Bach-kilpailun vuonna 1985. Hän esiintyy säännöllisesti suurimpien orkestereiden solistina ja kiertää konsertoimassa maailmalla. Hewittin laaja ja useita palkintoja kerännyt levytystuotanto kattaa Bachin lisäksi keskeistä pianorepertuaaria Beethovenista Raveliin. Tampereen konsertti on osa Hewittin massiivista ”Mozart Odyssey” -konserttisarjaa, jossa hän esittää Mozartin kaikki pianokonsertot eri puolilla maailmaa. Maaliskuussa 2024 käynnistynyt ja vuoden 2026 loppuun asti jatkuva hanke kattaa 13 maata. Mozart-urakka seuraa pianistin aiempaa, laajalti ylistettyä ”Bach Odyssey” -kokonaisuutta. Hewitt on myös arvostettu kamarimuusikko, pedagogi ja mestarikurssien pitäjä. Hän johtaa Italian Umbriassa järjestettävää Trasimenon musiikkifestivaalia. Taiteellisesta työstään hänelle on myönnetty lukuisia kansainvälisiä tunnustuksia ja mm. kuningatar Elisabeth II:n myöntämä brittiläisen imperiumin ritarikunnan upseerin arvo (OBE).

    Lue lisää: angelahewitt.com,

    IG @angejsb

  • I-viulu
    Johannes Põlda
    1. konserttimestari
    Maria Itkonen
    1. konserttimestari tp.
    Kati Tuominen-Heroja
    3.konserttimestari tp.
    Lea Antola
    Siri Heinonen
    Katri Nikkanen
    Ivi Ots
    István Szalay
    Jaakko Nordman
    Linda Halme tp.
    Raul Sanhueza tp.
    Zofia Trybus tp.
    Knuut Nissinen tp.
    Juan Pablo Sanhueza tp.

    II-viulu
    Kaia Voitka *
    Maija Wesslund ** tp.
    Anna Angervo
    Heikki Hannikainen
    Kirsi Korpela-Pulkkinen
    Heidi Kuula
    Kristine Lilientale-Birzniece
    Eeva-Liisa Suuronen
    Kaisa Hiilivirta tp.
    Katariina Lankinen tp.
    Josefina Haikarainen tp.
    Sanna Kokko tp.

    Alttoviulu
    Jenny Asparro
    sooloaltisti tp.
    György Balázs *
    Kata Stojanovic ***
    Marianne Hautakangas
    Elizabete Jokiranta
    Kimmo Kivivuori
    Anne Korhonen
    Taavi Nachtigall
    Mikhail Slobodyanyuk
    Anni Tiainen-Hammo

    Sello
    Kalle-Pekka Koponen
    soolosellisti
    Risto Rajakorpi *
    Simon Svoboda ***
    Reinis Birznieks
    Miika Jämsä
    Sampo Liukko
    Elina Rouvali
    Hannes Jämsä tp.

    Kontrabasso
    Jarkko Uimonen *
    Joni Armio ***
    Pentti Huhtinen
    Tuomo Kinnunen
    Antti Laulaja
    Heikki Lehtinen

    Huilu
    Malla Vivolin **
    Seppo Planman

    Oboe
    Simeon Overbeck * tp.
    Ella York ** tp.

    Klarinetti
    Helmi Malmgren * tp.
    Mark Reding **

    Fagotti
    Eri Ikeda **
    Béla Mori tp.

    Käyrätorvi
    Aleksi Mäkimattila *
    Pauliina Koskela ***
    Ismo Ponkala
    Timo Ruskeepää

    Trumpetti
    Eero Kiukkonen **
    Tamás Mészáros ***
    Mikko Mikkola tp.

    Pasuuna
    Antti Hirvonen *
    Vygantas Silinskas **
    Ivan Cheung

    Tuuba
    Harri Miettunen *

    Patarummut
    Jarmo Niininen *** tp.

    Lyömäsoittimet
    Jyri Kurri *
    Tuomo Oravakangas ***

    Kosketinsoittimet
    Ville Hautakangas * tp.
    Hanna-Leena Savolainen tp.
    Andras Szabo * tp.

    Harppu
    Kirsti Vartiainen *

    * äänenjohtaja
    ** vuorotteleva äänenjohtaja
    *** varaäänenjohtaja
    tp. tilapäinen

  • Sebastian Fagerlund (s. 1972) tunnetaan kolmesta oopperastaan sekä rikkaita sointivärejä ja soittimellisia tehoja hyödyntävistä orkesterisävellyksistään. Vaikka Fagerlundin musiikki on hyvin modernia, sen tonaalisuuteen, jopa romanttisuuteen, nojaavat elementit istuvat luontevasti korvaan. Fagerlundin vuosi Tampere Filharmonian teemasäveltäjänä huipentuu tänään kantaesitykseen: orkesterin tilausteokseen Come eco II. Teos on laajennettu ja päivitetty versio teoksesta Come eco kitaralle ja jousikvartetille, joka sai kantaesityksensä Kuhmon kamarimusiikissa kesällä 2024. Yhtäältä otsikko viittaa italiankieliseen tulkintaohjeeseen (suom. ”kuin kaiku”), jota Fagerlund on suosinut sävellyksissään. Toisaalta sen musiikissa on hienovaraisia muistoja – kuin kaikuja – hänen aiemmista teoksistaan. Vaikka Come eco II on Ismo Eskeliselle räätälöity, paikoin hyvinkin taiturimainen teos, se ei ole solistinen konsertto. Kitara sulautuu orkesteriin saumattomammin, eikä noin 14 minuutin kestokaan aivan täytä nykyaikaisen konserton mittaa. Teos jakautuu kolmeen pääjaksoon (hidas, nopea, hidas): alussa orkesteri esittelee murtosointuja, jotka tarttuvat kitaraan vähitellen. Tremolot, trillit ja iskevät rytmit tiivistyvät ydinaiheeksi, joka pilkahtaa esiin ja nousee loppua kohden valtaan. Hiljalleen hiipuva musiikki asettuu vakaasti kohti Ges-duuria, kunnes kaikukaan ei enää vastaa.

    Teksti: Jaani Länsiö

  • I Allegro
    II Larghetto
    III Rondo. Allegro

    ————————

    Vuonna 1782 W. A. Mozart (1756–1791) otti elämänsä riskin, jätti varman virkansa ja muutti Salzburgista Wieniin. Uudessa kotikaupungissa tilaukset istuivat tiukassa, eivätkä pelkät sävellyspalkkiot mitenkään kattaneet paisuneita kuluja. Henkensä pitimiksi Mozart keksi tehtailla pianokonserttoja: ne kun nauttivat yleisön suosiota, ja solistina hän kuittaisi aina myös osan lipputuloista. Pianokonsertto B-duurissa jäi Mozartin viimeiseksi. Sen esitys maaliskuussa 1791 oli myös hänen viimeinen julkinen konserttinsa. Työt mm. Taikahuilun, La Clemenza di Titon ja Requiemin parissa pitivät kiireisenä, kunnes hän kuoli joulukuun 5. päivän aamuna ilmeisesti reumaattisen kuumeen uuvuttamana. Katkeransuloista konserttoa on joskus tulkittu 35-vuotiaan Mozartin hyväisteinä elämälle. Sen seesteisessä, harvinaisen sovinnaisessa, kaikkea solistista säihkettä karttavassa hengessä voikin aistia nostalgiassa nautiskelevaa kaihoa, mutta tuskin sentään kuolemanodotusta. Mozart oli säveltäjä, ei ennustaja. Sen sijaan konserttomuodon suosion hän varmasti aisti jo hiipuvan. Edellisten konserttien virtuoosisuus on haalea muisto vain; yhteinen tunnelmointi, kevyt tanssillisuus ja katkelmallisten kohtausten sarjat halkovat kaikkia kolmea osaa. Vain mausteena ripotellut mollisävyt vääntävät hymynkaaria murheita päin, siinä vain hetkittäin onnistuen.

    Teksti: Jaani Länsiö

  • I Andante, ma non troppo – Allegro energico
    II Andante (ma non troppo lento)
    III Scherzo: Allegro
    IV Finale (Andante – Allegro molto – Andante assai –
    Allegro molo come prima – Andante)
    ————–
    Jean Sibeliuksen (1865–1957) seitsemän sinfoniaa muodostavat Beethovenin jälkeen historian ehkä merkittävimmän sinfonisen kehityskaaren. Kronologiselle janalle hahmoteltuna ne muodostavat kokonaisuuden, joka hakeutuu kiilamaisesti kohti yhä terävämpää, kirkkaampaa visiota vailla ainuttakaan ylimääräistä säveltä. Toisaalta jokainen niistä on uniikki yksilö, joka määrittelee sinfoniamuodon uudelleen, silti luontevasti edellistä seuraten. Ensimmäinen sinfonia (1899/1900) alkoi verso­a keväällä 1898 Berliinissä, jossa Sibelius luonnosteli ”musiikillista dialogia” Heinrich Heinen ja Juhani Ahon teksteihin. Vaikka kokemus puhui vastaan, hän oli edelleen vakuuttunut, että musiikin ja tarinan liitto on erottamaton: oopperahankkeen raunioille syntynyt Lemminkäinen (1895) odotti työpöydällä remonttia, ja suuruudenhullun Kullervon (1892) Sibelius oli päättänyt luovuttaa jo parin esityskerran jälkeen. Dialogi unohtui pian, mutta sen luonnokset saivat uuden elämän ensimmäiseen sinfoniaan, etenkin sen finaalissa. Teoksen avaa yksi sinfoniakirjallisuuden omaperäisimmistä klarinettisooloista, joka sisältää paitsi ensiosan pääteeman myös koko teoksen alkuidun. Toinen osa levähtää tasaiselle bassomatolle, jonka myrskytuuli nostaa ilmaan. Kolmas osa, scherzo, tulvii toisinaan myös leikkisiä melodioita. Finaalissa alun klarinettiaihe nousee pintaan ja tempaa koko orkesterin kohti kiihkeää loppuhuipennusta.

    Teksti: Jaani Länsiö