Kipinää ja roihua

Matthew Halls aloitti Tampere Filharmonian ylikapellimestarina ja taiteellisena johtajana elokuussa 2023 ja jatkaa tehtävissään kesään 2027 asti. Hän on orkesterin kahdestoista ylikapellimestari. Kaudella 2025/26 Halls palaa johtamaan Bergenin filharmonista orkesteria, Viron kansallista sinfoniaorkesteria, Tapiola Sinfoniettaa sekä Tonkünstler-orkesteria Wienin Musikvereinissä. Lisäksi hän debytoi Sinfonia Lahden kapellimestarina.

Halls on tullut tunnetuksi alun perin etenkin vanhan musiikin tulkitsijana. Hän oli yksi ensimmäisistä vierailevista kapellimestareista Nikolaus Harnoncourtin Concentus Musicus Wienin johtajana. Hallsin levytyksiin lukeutuvat mm. Bachin cembalokonsertot, Händelin Parnasso in Festan ensilevytys sekä Bachin pääsiäis- ja ylösnousemusoratoriot.

Lue lisää: askonasholt.com/artist/matthew-halls

Ismo Eskelisen ura käynnistyi 17-vuotiaana kilpailumenestyksillä. Ura on kuljettanut kitaristia Euroopan merkittävimpiin konserttisaleihin ja yhteistyöhön eturivin kapellimestarien ja orkesterien kanssa. Viime vuosien solistitehtäviä ovat olleet mm. konsertit ja nauhoitukset Lontoon BBC Symphony Orchestran kanssa, Saksan kiertue NWD-Filharmonian kanssa sekä konsertit suomalaisorkesterien kanssa. Eskelinen soittaa musiikkia 1500-luvulta nykypäivään. Häntä on kehuttu niin Bachin tulkinnoista kuin nykysäveltäjien teosten intensiivisistä esityksistäkin. Arvostettu kitaristi on tehnyt yhteistyötä useiden suomalaisten nykysäveltäjien kanssa ja kantaesittänyt Kalevi Ahon, Jukka Tiensuun, Sebastian Fagerlundin ja Kirmo Lintisen hänelle säveltämät konsertot. Eskelisen lukuisat levytykset ovat olleet maailmanlaajuisia menestyksiä. Albumeista viimeisin, ”Kromos” (BIS 2020), sisältää Eskeliselle sävellettyjä sooloteoksia. Eskelinen on aktiivinen kamarimuusikko ja hän esiintyy säännöllisesti Euroopan festivaaleilla. Hän opettaa Sibelius-Akatemiassa kitaran vastuulehtorina.

Lue lisää: ismoeskelinen.com

IG @ismoeskelinenguitar

Angela Hewitt on yksi aikamme merkittävimmistä pianisteista. Hänet tunnetaan erityisesti J.S. Bachin musiikin tulkitsijana. Kanadassa syntynyt Hewitt nousi kansainväliseen maineeseen voitettuaan Toronton Bach-kilpailun vuonna 1985. Hän esiintyy säännöllisesti suurimpien orkestereiden solistina ja kiertää konsertoimassa maailmalla. Hewittin laaja ja useita palkintoja kerännyt levytystuotanto kattaa Bachin lisäksi keskeistä pianorepertuaaria Beethovenista Raveliin. Tampereen konsertti on osa Hewittin massiivista ”Mozart Odyssey” -konserttisarjaa, jossa hän esittää Mozartin kaikki pianokonsertot eri puolilla maailmaa. Maaliskuussa 2024 käynnistynyt ja vuoden 2026 loppuun asti jatkuva hanke kattaa 13 maata. Mozart-urakka seuraa pianistin aiempaa, laajalti ylistettyä ”Bach Odyssey” -kokonaisuutta. Hewitt on myös arvostettu kamarimuusikko, pedagogi ja mestarikurssien pitäjä. Hän johtaa Italian Umbriassa järjestettävää Trasimenon musiikkifestivaalia. Taiteellisesta työstään hänelle on myönnetty lukuisia kansainvälisiä tunnustuksia ja mm. kuningatar Elisabeth II:n myöntämä brittiläisen imperiumin ritarikunnan upseerin arvo (OBE).

Lue lisää: angelahewitt.com,

IG @angejsb

I-viulu
Johannes Põlda
1. konserttimestari
Maria Itkonen
1. konserttimestari tp.
Kati Tuominen-Heroja
3.konserttimestari tp.
Lea Antola
Siri Heinonen
Katri Nikkanen
Ivi Ots
István Szalay
Jaakko Nordman
Linda Halme tp.
Raul Sanhueza tp.
Zofia Trybus tp.
Knuut Nissinen tp.
Juan Pablo Sanhueza tp.

II-viulu
Kaia Voitka *
Maija Wesslund ** tp.
Anna Angervo
Heikki Hannikainen
Kirsi Korpela-Pulkkinen
Heidi Kuula
Kristine Lilientale-Birzniece
Eeva-Liisa Suuronen
Kaisa Hiilivirta tp.
Katariina Lankinen tp.
Josefina Haikarainen tp.
Sanna Kokko tp.

Alttoviulu
Jenny Asparro
sooloaltisti tp.
György Balázs *
Kata Stojanovic ***
Marianne Hautakangas
Elizabete Jokiranta
Kimmo Kivivuori
Anne Korhonen
Taavi Nachtigall
Mikhail Slobodyanyuk
Anni Tiainen-Hammo

Sello
Kalle-Pekka Koponen
soolosellisti
Risto Rajakorpi *
Simon Svoboda ***
Reinis Birznieks
Miika Jämsä
Sampo Liukko
Elina Rouvali
Hannes Jämsä tp.

Kontrabasso
Jarkko Uimonen *
Joni Armio ***
Pentti Huhtinen
Tuomo Kinnunen
Antti Laulaja
Heikki Lehtinen

Huilu
Malla Vivolin **
Seppo Planman

Oboe
Simeon Overbeck * tp.
Ella York ** tp.

Klarinetti
Helmi Malmgren * tp.
Mark Reding **

Fagotti
Eri Ikeda **
Béla Mori tp.

Käyrätorvi
Aleksi Mäkimattila *
Pauliina Koskela ***
Ismo Ponkala
Timo Ruskeepää

Trumpetti
Eero Kiukkonen **
Tamás Mészáros ***
Mikko Mikkola tp.

Pasuuna
Antti Hirvonen *
Vygantas Silinskas **
Ivan Cheung

Tuuba
Harri Miettunen *

Patarummut
Jarmo Niininen *** tp.

Lyömäsoittimet
Jyri Kurri *
Tuomo Oravakangas ***

Kosketinsoittimet
Ville Hautakangas * tp.
Hanna-Leena Savolainen tp.
Andras Szabo * tp.

Harppu
Kirsti Vartiainen *

* äänenjohtaja
** vuorotteleva äänenjohtaja
*** varaäänenjohtaja
tp. tilapäinen

Sebastian Fagerlund (s. 1972) tunnetaan kolmesta oopperastaan sekä rikkaita sointivärejä ja soittimellisia tehoja hyödyntävistä orkesterisävellyksistään. Vaikka Fagerlundin musiikki on hyvin modernia, sen tonaalisuuteen, jopa romanttisuuteen, nojaavat elementit istuvat luontevasti korvaan. Fagerlundin vuosi Tampere Filharmonian teemasäveltäjänä huipentuu tänään kantaesitykseen: orkesterin tilausteokseen Come eco II. Teos on laajennettu ja päivitetty versio teoksesta Come eco kitaralle ja jousikvartetille, joka sai kantaesityksensä Kuhmon kamarimusiikissa kesällä 2024. Yhtäältä otsikko viittaa italiankieliseen tulkintaohjeeseen (suom. ”kuin kaiku”), jota Fagerlund on suosinut sävellyksissään. Toisaalta sen musiikissa on hienovaraisia muistoja – kuin kaikuja – hänen aiemmista teoksistaan. Vaikka Come eco II on Ismo Eskeliselle räätälöity, paikoin hyvinkin taiturimainen teos, se ei ole solistinen konsertto. Kitara sulautuu orkesteriin saumattomammin, eikä noin 14 minuutin kestokaan aivan täytä nykyaikaisen konserton mittaa. Teos jakautuu kolmeen pääjaksoon (hidas, nopea, hidas): alussa orkesteri esittelee murtosointuja, jotka tarttuvat kitaraan vähitellen. Tremolot, trillit ja iskevät rytmit tiivistyvät ydinaiheeksi, joka pilkahtaa esiin ja nousee loppua kohden valtaan. Hiljalleen hiipuva musiikki asettuu vakaasti kohti Ges-duuria, kunnes kaikukaan ei enää vastaa.

Teksti: Jaani Länsiö

I Allegro
II Larghetto
III Rondo. Allegro

————————

Vuonna 1782 W. A. Mozart (1756–1791) otti elämänsä riskin, jätti varman virkansa ja muutti Salzburgista Wieniin. Uudessa kotikaupungissa tilaukset istuivat tiukassa, eivätkä pelkät sävellyspalkkiot mitenkään kattaneet paisuneita kuluja. Henkensä pitimiksi Mozart keksi tehtailla pianokonserttoja: ne kun nauttivat yleisön suosiota, ja solistina hän kuittaisi aina myös osan lipputuloista. Pianokonsertto B-duurissa jäi Mozartin viimeiseksi. Sen esitys maaliskuussa 1791 oli myös hänen viimeinen julkinen konserttinsa. Työt mm. Taikahuilun, La Clemenza di Titon ja Requiemin parissa pitivät kiireisenä, kunnes hän kuoli joulukuun 5. päivän aamuna ilmeisesti reumaattisen kuumeen uuvuttamana. Katkeransuloista konserttoa on joskus tulkittu 35-vuotiaan Mozartin hyväisteinä elämälle. Sen seesteisessä, harvinaisen sovinnaisessa, kaikkea solistista säihkettä karttavassa hengessä voikin aistia nostalgiassa nautiskelevaa kaihoa, mutta tuskin sentään kuolemanodotusta. Mozart oli säveltäjä, ei ennustaja. Sen sijaan konserttomuodon suosion hän varmasti aisti jo hiipuvan. Edellisten konserttien virtuoosisuus on haalea muisto vain; yhteinen tunnelmointi, kevyt tanssillisuus ja katkelmallisten kohtausten sarjat halkovat kaikkia kolmea osaa. Vain mausteena ripotellut mollisävyt vääntävät hymynkaaria murheita päin, siinä vain hetkittäin onnistuen.

Teksti: Jaani Länsiö

Teksti: Jaani Länsiö