Konsertin livetaltiointi: Eurooppalainen requiem

James MacMillan: A European Requiem 

Konsertti päättyy noin klo 20. Konsertissa ei ole väliaikaa.  

Konsertti taltioidaan. Tallennuksen onnistumiseksi pyydämme yleisöä välttämään ylimääräistä ääntä konsertin aikana. Konsertin valokuvaus on sallittu ainoastaan aplodien aikana. Valokuvaus, videointi ja muu tallentaminen on muutoin kielletty. Varmistathan, että puhelimesi on äänetön konsertin aikana. 

Tampere Filharmonian ylikapellimestariksi ja taiteelliseksi johtajaksi vuonna 2022 nimitetty Matthew Halls  jatkaa tehtävässään kesään 2027 asti. Hän on orkesterin kahdestoista ylikapellimestari.  

Kaudella 2026/27 Matthew Halls palaa Suomen konserttien lisäksi johtamaan Dallasin sinfoniaorkesteria, Atlantan sinfoniaorkesteria, Wienin sinfonikkoja, Islannin sinfoniaorkesteria, Bergenin filharmonista orkesteria, Milwaukeen sinfoniaorkesteria, SWR-sinfoniaorkesteria sekä Stavangerin sinfoniaorkesteria. Belgian kansallisorkesterin taiteellisena partnerina hän johtaa kauden aikana kolme projektia, joihin kuuluvat myös orkesterin avajais- ja päätöskonsertit. 

Halls on tullut tunnetuksi alun perin etenkin vanhan musiikin tulkitsijana. Hän oli yksi ensimmäisistä vierailevista kapellimestareista Nikolaus Harnoncourtin Concentus Musicus Wienin johtajana. Hallsin levytyksiin lukeutuvat mm. Bachin cembalokonsertot, Händelin Parnasso in Festan ensilevytys sekä Bachin pääsiäis- ja ylösnousemusoratoriot.

Lue lisää: askonasholt.com/artist/matthew-halls

IG @matthewhallsconductor

Yhdysvaltalainen kontratenori Reginald Mobley on kysytty barokin, klassismin ja aikamme musiikin tulkitsija, joka esiintyy säännöllisesti niin Euroopassa kuin Pohjois-Amerikassa. Hän on laulanut muun muassa New Yorkin filharmonikoiden, Chicagon ja Montealin sinfoniaorkesterien ja Los Angeles Chamber Orchestran solistina sekä tehnyt yhteistyötä nimekkäiden vanhan musiikin kokoonpanojen, kuten Freiburger Barockorchesterin, Monteverdi Choirin ja English Baroque Soloistsin kanssa.  

Mobleyn ohjelmistoon kuuluvat muun muassa Händelin Messias, Mozartin Requiem ja Orffin Carmina Burana. Näyttämöllä hän on laulanut Ottonea Monteverdin Poppean kruunauksessa sekä Disingannon roolin Händelin oratoriossa Il trionfo del Tempo e del Disinganno.  

Mobleyn ensimmäinen soololevy julkaistiin Alpha Classics -levymerkillä vuonna 2023. Se palkittiin Opus Klassik -palkinnolla Classics without Limits -kategoriassa. Taiteellisen työnsä rinnalla Mobley edistää musiikkielämän monimuotoisuutta ja tutkii Britanniassa eri taustoista tulevien säveltäjien musiikkia. 

Lue lisää: reginaldmobley.com

IG @reginald.mobley.countertenor

Brittiläinen bassobaritoni Edward Grint tunnetaan erityisesti barokkimusiikin kysyttynä tulkitsijana. Hänen ohjelmistossaan keskeisellä sijalla ovat Bachin, Händelin ja Purcellin teokset, ja hän esiintyy säännöllisesti Euroopan johtavien periodiorkestereiden ja -yhtyeiden kanssa. Yhteistyökumppaneihin kuuluvat muun muassa Orchestra of the Age of Enlightenment, Les Musiciens du Louvre, Dunedin Consort, The King’s Consort ja Collegium Vocale Gent.  

Grintin viimeaikaisiin ja tuleviin esiintymisiin lukeutuvat muun muassa Monteverdin L’incoronazione di Poppea, Mozartin c-mollimessu sekä Bachin kantaatit ja Händelin Messias. Oopperalavoilla hän on laulanut muun muassa Händelin, Purcellin, Rameaun ja Gluckin teoksissa. Hän on esiintynyt Salzburgin festivaalilla, Amsterdamin Concertgebouw’ssa, Pariisin Philharmoniessa, Wigmore Hallissa ja Aix-en-Provencessa sekä tehnyt yhteistyötä kapellimestarien René Jacobsin, Leonardo García Alarcónin ja Christian Curnynin kanssa.  

Grint opiskeli King’s Collegessa Cambridgessa ja Royal College of Musicissa. Hänet on palkittu Innsbruckin Cesti-kilpailussa ja London Handel -kilpailussa. 

Lue lisää: edwardgrint.com

IG @edwardgrint

Viron filharmoninen kamarikuoro (Eesti Filharmoonia Kammerkoor) kuuluu Viron kansainvälisesti tunnetuimpiin musiikkikokoonpanoihin. Kuoron perusti Tõnu Kaljuste vuonna 1981. Hän johti kuoroa sen ensimmäiset kaksi vuosikymmentä ja palasi sen taiteelliseksi johtajaksi ja ylikapellimestariksi kaudella 2021/2022. Kuoroa ovat johtaneet myös Paul Hillier, Daniel Reuss ja Kaspars Putniņš.  

Kuoron ohjelmisto ulottuu gregoriaanisesta laulusta ja barokista 2000-luvun musiikkiin. Keskeisellä sijalla on virolainen musiikki, ja kuoro on tehnyt erityisesti Arvo Pärtin, Veljo Tormisin, Erkki-Sven Tüürin, Galina Grigoryevan, Tõnu Kõrvitsin ja Helena Tulven tuotantoa tunnetuksi eri puolilla maailmaa.  

Kuoro on esiintynyt merkittävien kapellimestarien ja orkestereiden kanssa sekä kansainvälisillä festivaaleilla ja konserttilavoilla. Sen laaja levytystuotanto on saanut lukuisia tunnustuksia. Kuoron levytykset Arvo Pärtin musiikista ovat voittaneet kahdesti parhaan kuoroesityksen Grammy-palkinnon, ja kaikkiaan kuoro on saanut 14 Grammy-ehdokkuutta. 

Lue lisää: epcc.ee

IG @eestifilharmooniakammerkoor 

I-viulu 

Johannes Põlda, 1.konserttimestari
Emil Huckle-Kleve, 1. konserttimestari tp.
Kati Tuominen-Heroja, 3. konserttimestari tp.
Marta Lucjan *
Lea Antola ***
María García Escudero
Raimo Hannikainen
Siri Heinonen
Lotta Laaksonen
Katri Nikkanen
Ivi Ots
Raul Sanhueza tp.
Sanna Kokko tp. 

II-viulu 

Kaia Voitka *
Maija Wesslund **
Kimmo Tullila ***
Anna Angervo
Linda Halme
Kirsi Korpela-Pulkkinen
Heidi Kuula
Eeva-Liisa Suuronen
Pirjo Tulisalmi
Anni Ylikallio
Josefina Haikarainen tp.
Rita Santos tp. 

Alttoviulu 

Aida Hadzajlic, sooloaltisti tp.
György Balázs *
Kaisa Anttila
Heili Hannikainen
Marianne Hautakangas
Elizabete Jokiranta
Kimmo Kivivuori
Anne Korhonen
Taavi Nachtigall
Mikhail Slobodyanyuk
Iina Marja-aho tp.  

Sello 

Kalle-Pekka Koponen, soolosellisti
Risto Rajakorpi *
Reinis Birznieks
Maija Juuti
Miika Jämsä
Sampo Liukko
Elina Rouvali
Virpi Välimäki  

Kontrabasso 

Jarkko Uimonen *
Oskari Hanhikoski **
Tuomo Kinnunen
Juha Kleemola
Antti Laulaja
Heikki Lehtinen  

Huilu 

Annaleena Jämsä *
Nina Johnson ***  

Oboe 

Simeon Overbeck
Ella York **tp. 

Klarinetti 

Mark Reding *tp.
Janne Pesonen ***
Reetta Näätänen 

Fagotti 

Aleksei Dmitriev *
Alan Davidson ***  

Käyrätorvi 

Aleksi Mäkimattila *
Pauliina Koskela ***
Ismo Ponkala
Pasi Tiitinen  

Trumpetti 

Eero Kiukkonen **
Tamás Mészáros ***
Alessandro Lattuca  

Pasuuna 

Antti Hirvonen *
Vygantas Silinskas **
Mikhail Kapustin ***  

Tuuba 

Harri Miettunen *  

Patarummut 

Tiina Laukkanen *  

Lyömäsoittimet 

Jyri Kurri *
Jarmo Niininen **
Tuomo Oravakangas ***  

Harppu 

Kirsti Vartiainen *  

äänenjohtaja * 
vuorotteleva äänenjohtaja ** 
varaäänenjohtaja *** 
tilapäinen tp. 

Sopraano

Yena Choi
Marie Roos
Mariliis Lahesalu
Mirell Jakobson
Eleri-Kristel Kuimet
Birke Elisabeth Jakobson
Triin-Eliis Süld
Meri Kettunen
Veera Hölsö
Anna Ginström

Altto

Ave Hännikäinen
Marianne Pärna
Anni Marie Rea
Annely Leinberg
Kristel Marand
Cätly Talvik
Maarja Helstein
Eve-Ly Valdmets
Mirjam Kyrönseppä
Marjukka Manner

Tenori

Danila Frantou
Raul Mikson
Miguel Gonçalves Silva
Toomas Tohert
Kaarel Telgmaa
Zhizhong Xie
Kaido Janke
Johan Kütt
Taavi Niinimaa
Wille Enckell

Basso

Henry Tiisma
Kim Sargsyan
Geir Luht
Rainer Vilu
Kristjan-Jaanek Mölder
Aarne Talvik
Siim Valdmets
Pärt Uusberg
Janne Salmenkangas
Markus Yli-Jokipii

James MacMillan: A European Requiem 

Maailman esityimpiin kuuluva nykysäveltäjä, skotlantilainen Sir James MacMillan (s. 1959), tunnetaan tyylipiirteitä ja aikojen kerrostumia yhdistävistä teoksistaan, joita on vaikea lokeroida ismeihin tai koulukuntiin. Hänen musiikissaan kohtaavat minimalismi, modernismi ja jopa kansanmusiikilliset elementit, mutta ne eivät koskaan esiinny itsetarkoituksellisina alleviivauksina. Pikemminkin ne muodostavat sekoituksen, jonka tarkoitus ei ole johdatella vaan korkeintaan vihjailla. Toisiinaan musiikissa voi aistia esimerkiksi Alfred Schnittken moni-ilmeisyyttä, mutta siinä missä Schnittke saattoi käyttää tyylien törmäyksiä parodisesti, MacMillan tavoittelee samastuttavuutta, herkkyyttä ja haavoittuvuutta. 

Hartaaksi katolilaiseksi tunnustautuvan MacMillanin teokset viittaavat usein ulkomusiikillisiin tarinoihin ja innoittajiin sekä lähes aina tavalla tai toisella hengellisiin aiheisiin. Tämä ilmenee etenkin hänen kuoroteoksissaan, joista tunnetuimpia ovat Seven Last Words from the Cross (1993), A Child’s Prayer (1996) ja Miserere (2009). A European Requiem (2016) kontratenorille tai altolle, baritonille, kuorolle ja orkesterille syntyi Oregonin Bach-festivaalin tilauksesta. Festivaaliorkesteria johti kantaesityksessä Matthew Halls. 

Requiemillään MacMillan asettuu historialliseen, harvalukuiseen joukkoon. Siitä lähtien, kun Johannes Ockeghem sävelsi 1400-luvulla vanhimman säilyneen moniäänisen requiemin, katolinen kuolinmessu on ollut säveltäjille poikkeuksellisen henkilökohtainen lajityyppi, ja erityisen vaikea. Vaikka katolinen liturgia tarjoaisi valmiin rakenteen kuoleman käsittelemiselle, tuonpuoleisuuden ristiriitaisuus – sen yhtäaikainen epävarmuus ja varmuus, lopullisuus ja loputtomuus – lisää requiemin säveltämiseen tasoja, joita maallisessa musiikissa harvoin löytyy. Säveltäjät saattoivat tehtailla kymmeniä sinfonioita ja konserttoja, oopperoita ja oratorioita, mutta requiem jäi usein ainutkertaiseksi. Yksi harvoista poikkeuksista on Luigi Cherubini (1760–1842), joka sävelsi niitä kaksi, jälkimmäisen omiin hautajaisiinsa. 

”Konserttirequiem, sellaisena kuin se kehittyi 1800-luvulta lähtien, on erityisen eurooppalainen muoto, jonka puoleen säveltäjät ovat kääntyneet samaistuessaan menetyksen kokemukseen”, MacMillan on kirjoittanut. ”Usein kyse on yhtä paljon heidän omasta sisäisestä menetyksestään kuin jonkun tietyn ihmisen kuolemasta. Näin on myös oman teokseni kohdalla.” 

Yhtäältä requiemien historiaa värittää muita lajityyppejä voimakkaampi pyrkimys uudistumiseen, oman elämänkatsomuksen kirjoittamiseen. Toisaalta niiden syntyhistoriaan liitetään usein mystiikkaa. Esimerkiksi Mozartin Requiem jäi traagisesti keskeneräiseksi, Brahmsin Ein deutsches Requiem keskittyy kuoleman sijaan ennen kaikkea eloonjääneiden näkökulmaan, ja Verdin Requiemissä hengellinen teksti saa oopperallisen, dramaattisen ilmeen. Fauré käsitteli kuolemaa puolestaan lempeästi ja lohdullisesti, kun taas painajaismaisia sävyjä vyöryttävät Brittenin War Requiem ja Ligetin Requiem syntyivät 1960-luvulla maailmansotien jättämillä raunioilla. 

Myös MacMillanin A European Requiem on jo nimensä perusteella yleismaailmallinen, mutta sisältää myös henkilökohtaisen tason: ”Se ei ole edesmenneen läheisen muistolle omistettu muistoteos, vaan pikemminkin yleisluontoinen vastaus tähän voimakkaaseen tekstiin”, hän kirjoittaa. ”Sitä värittävät realismi sekä kaiho syvästi merkityksellisten kulttuuristen resonanssien katoamisen äärellä.” 

Noin 45-minuuttinen A European Requiem esitetään yksiosaisena sinfonisena kokonaisuutena ilman taukoja. Orkestraaliset välisoitot lomittavat kuoro-osuuksia, jotka lauletaan latinaksi. Kielivalinta symboloi MacMillanille ennen kaikkea yhtenäisyyttä ja menneisyyttä: ”Se edustaa yhteistä eurooppalaista kieltä, joka oli olemassa ennen kuin kansallismieliset rajat pystytettiin. Se oli eurooppalaisten perustajien käyttämä lingua franca. Olipa kyse sitten Rooman ajasta tai kirkosta, puolentoista vuosituhannen ajan se tarjosi perustan yhteiselle identiteetille kansainvälisissä suhteissa, koulutuksessa ja ajatusten jakamisessa.”

Teksti: Jaani Länsiö