Ranskalaista romantiikkaa
Chloé Van Soeterstède johtaa konsertin, jossa kuullaan Boulangerin Kevätaamu ja Franckin sinfonia. Saint-Saënsin 5. pianokonserton solistina loistaa Van Cliburn -pianokilpailun voittaja Aristo Sham.
Chloé Van Soeterstède, kapellimestari
Aristo Sham, piano
Lili Boulanger: Kevätaamu (D’un matin de printemps)
Camille Saint-Saëns: Pianokonsertto nro 5 F-duuri, ”Egyptiläinen”
César Franck: Sinfonia d-molli
Miten kuvailla kokemusta, jonka voi vain tuntea? Nuorena menehtynyt Lili Boulanger maalaili kirkkaan kevätaamun häikäisevän kauniiksi sävelrunoksi, César Franck sävytti sinfoniansa kaihoisalla romantiikalla, ja Camille Saint-Saëns tavoitteli Afrikan-matkansa tunnelmia salamannopeilla sormillaan. Mielikuvien Egyptiin johdattaa Aristo Sham, jonka charmikkaat tulkinnat hurmasivat niin tuomarit kuin yleisön vuoden 2025 Van Cliburn -kilpailussa.
Kausisarjan konsertti, sisältää väliajan. Teokset tutuiksi klo 18.
Liput: peruslippu 36 € / eläkeläiset 27 € / opiskelijat, työttömät, siviilipalvelus- ja varushenkilöt 17 € / alle 18-vuotiaat 11 €.
Liput myynnissä Tampere-talon lipunmyynnissä, Kulttuurimyymälä Aplodissa ja osoitteesta Lippu.fi (Lippupisteen myyntikanavissa lipun hintaan lisätään palvelu- ja tilausmaksu sekä mahdolliset toimitus- ja maksutapamaksut).
Tapahtumamuutokset mahdollisia.
18.9.2026
19.00 - 21.00
Tampere-talo Oy, Yliopistonkatu 55, 33100 Tampere
11-36€
Teokset ja esiintyjät
-
Ranskalainen kapellimestari Chloé Van Soeterstède kuuluu Euroopan kiinnostavimpiin nuoren polven kapellimestareihin. Hänet tunnetaan ilmeikkäästä muusikkoudestaan, tarkasta työskentelystään sekä energisestä ja inspiroivasta johtamistyylistään. Van Soeterstède toimii Chloé Van Soeterstèden kolmatta kautta Bournemouthin sinfoniaorkesterin päävierailijana, ja hän on luonut vahvoja yhteistyösuhteita orkestereihin eri puolilla maailmaa.
Kaudella 2026/27 hän debytoi Tampereen lisäksi Stavangerin ja Bilbaon sinfoniaorkesterien ja Valencia-orkesterin johdossa sekä vierailee Yhdysvalloissa Oregon Symphonyn ja Jacksonville Symphonyn kapellimestarina. Hän palaa myös useiden eurooppalaisten orkestereiden eteen ja johtaa kauden aikana useita konsertteja Bournemouthissa. Van Soeterstèden ohjelmisto ulottuu klassikoista nykymusiikkiin, ja hän on saanut tunnustusta erityisesti ilmaisuvoimaisista tulkinnoistaan sekä uusien teosten aktiivisesta esittämisestä.
Viulua ja alttoviulua Pariisissa sekä Lontoon Royal Academy of Musicissa opiskellut Van Soeterstède siirtyi myöhemmin kapellimestariopintoihin Manchesterin Royal Northern College of Musiciin. Hän toimii perustamansa lontoolaisen Arch Sinfonia -kamariorkesterin taiteellisena johtajana.
Lue lisää: chloevansoeterstede.com
-
Hongkongilaissyntyinen pianisti Aristo Sham kuuluu klassisen musiikin tämän hetken kiinnostavimpiin nouseviin tähtiin. Hänen läpimurtonsa tapahtui vuonna 2025, kun hän voitti arvostetun Van Cliburnin kansainvälisen pianokilpailun Yhdysvalloissa ja sai samalla yleisöpalkinnon. Kilpailuvoitto nosti hänet hetkessä maailman konserttitalojen ja orkestereiden kutsulistoille.
Lapsinerona tunnettu Sham aloitti piano-opinnot jo kolmivuotiaana ja konsertoimisen 10-vuotiaana. Sittemmin hän on konsertoinut laajasti Aasiassa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa sekä tehnyt yhteistyötä muun muassa London Symphony Orchestran, Hong Kong Philharmonic Orchestran ja Minnesota Orchestran kanssa. Tampereella hän konsertoi nyt ensimmäistä kertaa.
Shamia arvostetaan hänen poikkeuksellisesta teknisestä taidostaan, älyllisestä syvyydestään ja ilmaisunsa välittömyydestä. Hän on opiskellut muun muassa Harvardissa, New England Conservatoryssa sekä The Juilliard Schoolissa. Sham on myös aktiivinen levyttävä taiteilija. Hän on esitellyt Brahmsin pianomusiikkia Hongkongin RTHK4-radiokanavalla, ja lähivuosina häneltä julkaistaan sekä Van Cliburn -kilpailun livelevytys että hänen ensimmäinen studioalbuminsa.
Lue lisää: aristosham.com
IG @aristosham
-
I-viulu
Lotus Tinat 1.konserttimestari tp.
Aada Kuoppa 1.konserttimestari tp.
Kati Tuominen-Heroja 3. konserttimestari tp.
Marta Lucjan *
Lea Antola ***
Raimo Hannikainen
Siri Heinonen
Lotta Laaksonen
Katri Nikkanen
Liina Nuora-Loijas
Eemil Ansamäki tp.
Kaisa Hiilivirta tp.
Sanna Kokko tp.
Raul Sanhueza tp.II-viulu
Kaia Voitka *
Maija Wesslund **
Anna Angervo
Linda Halme
Heikki Hannikainen
Heidi Kuula
Pirjo Tulisalmi
Anni Ylikallio
Josefina Haikarainen tp.
Sanni Kangas tp.
Rita Santos tp.Alttoviulu
Aida Hadzajlic
sooloaltisti tp.
Kata Stojanovic ***
Kaisa Anttila
Heili Hannikainen
Marianne Hautakangas
Elizabete Jokiranta
Kimmo Kivivuori
Anne Korhonen
Iina Marja-aho tp.Sello
Kalle-Pekka Koponen soolosellisti
Oskari Pirttimaa *** tp.
Maija Juuti
Miika Jämsä
Sampo Liukko
Elina Rouvali
Virpi Välimäki
Katariina Selenius tp.Kontrabasso
Jarkko Uimonen *
Joni Armio ***
Pentti Huhtinen
Tuomo Kinnunen
Juha Kleemola
Heikki LehtinenHuilu
Malla Vivolin **
Nina Johnson ***
Saara Lehtinen tp.Oboe
Juha Ala **
Ella York ** tp.
Lucía Castillo *** tp.Klarinetti
Hyesoo Kim * tp.
Janne Pesonen ***
Reetta NäätänenFagotti
Eri Ikeda **
Alan Davidson ***
Ananta Diaz KellerKäyrätorvi
Jouni Suuronen **
Ismo Ponkala
Pasi Tiitinen
Timo RuskeepääTrumpetti
Xiang Guo *
Eero Kiukkonen **
Tamás Mészáros ***
Alessandro LattucaPasuuna
Vygantas Silinskas **
Mikhail Kapustin ***
Ivan CheungTuuba
Harri Miettunen *Patarummut
Jarmo Niininen **Lyömäsoittimet
Jyri Kurri *Harppu
Kirsti Vartiainen *Kosketinsoittimet
Ville Hautakangas * tp.* äänenjohtaja
** vuorotteleva äänenjohtaja
*** varaäänenjohtaja
tp. tilapäinen -
Pariisilainen Marie Juliette ”Lili” Boulanger (1893–1918) jäi historiaan yhtenä suurimmista menetetyistä lupauksista. Boulanger oli varhaiskypsä lapsitähti, joka suppeaksi jääneestä tuotannostaan huolimatta ehti johdatella debussyläiseen impressionismiin viehtynyttä ranskalaismusiikkia kohti uusromantiikan ilmaisua. Ensimmäisenä naispuolisena Rooman palkinnon voittajana hän myös murskasi lasikattoja tuleville sukupolville. Lilin menehdyttyä vain 24-vuotiaana tuberkuloosiin maailma menetti käytännössä kaksi säveltäjää yhdellä kertaa: hänen viisi vuotta vanhempi siskonsa Nadia lopetti säveltämisen silkasta kunnioituksesta ja keskitti loppuelämänsä opettamiseen.
Boulangerin tärkeimpiin teoksiin kuuluva D’un matin de printemps (1917, Kevätaamusta) syntyi ensin pianolle ja viululle, ja sitten huilulle ja pianolle; orkesteriversio jäi hänen viimeiseksi sävellykseksi. Ranskalaisuus huokuu sen jokaisessa tahdissa. Boulangerin kevätaamu soi äärimmäisen hienovaraisesti soitinnettuna, värikkäänä ja kuulaana sävelrunona, jonka dramaturgiset taitteet piilevät pikemminkin vivahteikkaissa valon ja varjon leikissä kuin suurieleisissä juonenkäänteissä. Vain viiteen minuuttiin puristettu tunnelmapala on eräänlainen scherzo: vetovastun tasaisesti jakavat soitinryhmät kiiruhtavat määrätietoisesti kohti loppuhuipennusta, joka vilahtaa ohi ennen kuin ehtii kunnolla alkaakaan.
Teksti: Jaani Länsiö
-
I Allegro animato
II Andante
III Molto allegro————————Camille Saint-Saëns (1835–1921) todisti aitiopaikalta kokonaisen tyylikauden kehityksen ja musiikillisen murroksen. Hän saattoi todistaa niin Frédéric Chopinin kuin Igor Stravinskyn kantaesityksiä, tallensi pianoesityksiään äänilevylle ja filmille, ja oli ensimmäisiä valkokankaan säveltäjiä tehtyään musiikin elokuvaan Guisen herttuan salamurha (1908). Vanhemmiten hän kärsi konservatiivin leimasta. Saint-Saëns ei koskaan omaksunut moderneja sointeja, mutta hänen sävelkielensä kehittyikin enemmän maantieteellisesti kuin kronologisesti. Vaikutteita hän sai matkoiltaan Etelä- ja Pohjois-Amerikassa, Venäjällä ja Skandinaviassa.
Afrikan-tuliaisina syntyi Saint-Saënsin viides pianokonsertto (1896). Sen lisänimi on silti harhauttava. Teos kyllä syntyi Kairossa yhdellä hänen lukuisista Egyptin-reissuistaan, mutta pohjoisafrikkalaisuus ilmenee käytännössä vain laajassa hitaassa osassa, jonka keskivaiheilla kuultava nuubialainen rakkauslaulu on peräisin Niilin lauttureilta. Osan yleistunnelma viittaa silti enemmänkin Espanjaan, ja kenties Pariisin maailmannäyttelyssä kuullut indonesialaiset gamelan-asteikotkin pilkahtelevat. Muuten teos on polttavien auringonsäteiden lävistämä, alkaen aaltoilevasta ensiosasta ja päättyen supervirtuoosiseen finaaliin, joka kuvaa säveltäjän mukaan ”riemukasta merimatkaa, jonka riemua kaikki eivät jaa.”
Teksti: Jaani Länsiö
-
I Lento – Allegro non troppo
II Allegretto
III Finale: Allegro non troppo————————Omana aikanaan César Franck (1822–1890) tunnettiin urkurina, pianistina, opettajana ja säveltäjänä; tässä järjestyksessä. Pariisin Sainte-Clotilden katedraalin kanttorina hän tehtaili kosolti kirkko- ja urkumusiikkia sekä mm. neljä oopperaa, mutta säveltaiteen historiaan hän jäi käytännössä vain viidellä teoksella. Ne kaikki syntyivät hänen elämänsä viimeisellä vuosikymmenellä: sinfoniset muunnelmat pianolle ja orkesterille; Preludi, koraali ja fuuga pianolle; viulusonaatti; pianokvintetto ja etenkin sinfonia d-mollissa (1888).
Sinfonia oli teosmuotona Ranskassa lähes tyystin kuopattu Hector Berliozin myötä, kunnes Camille Saint-Saënsin urkusinfonia (1886) toi sen taas muotiin. Vain kaksi vuotta myöhemmin valmistunut Franckin sinfonia otettiin silti lähes vihamielisesti vastaan: se oli soinniltaan liian saksalainen, kromatiikaltaan turhan wagnerilainen ja muodoltaan sekä orkesteroinniltaan tarpeettoman tiivis ranskalaiseen makuun. Kotimaansa ulkopuolella siitä tuli silti nopeasti yksi soitetuimmista sinfonioista vuosikymmenien ajan.
Jokseenkin poikkeuksellisesti vain kolmiosainen sinfonia käyttää niin sanottua syklistä muotoa, jota etenkin Robert Schumann ja Franz Liszt olivat kehitelleet jo 1840-luvulla: käytännössä kaikki sinfoniassa kuultava materiaali rakentuu alkutahtien aavemaiselle teemalle, jonka muunnelmat ja kehitelmät kummittelevat tavalla toisella jokaisessa teoksen taitteessa.
Teksti: Jaani Länsiö