Ranskalaista romantiikkaa

18.9.2026

19.00 - 21.00

Tampere-talo Oy, Yliopistonkatu 55, 33100 Tampere

Chloé Van Soeterstède johtaa konsertin, jossa kuullaan Boulangerin Kevätaamu ja Franckin sinfonia. Saint-Saënsin 5. pianokonserton solistina loistaa Van Cliburn -pianokilpailun voittaja Aristo Sham.

Chloé Van Soeterstède, kapellimestari

Aristo Sham, piano


Lili Boulanger: Kevätaamu (D’un matin de printemps)

Camille Saint-Saëns: Pianokonsertto nro 5 F-duuri, ”Egyptiläinen”

César Franck: Sinfonia d-molli


Miten kuvailla kokemusta, jonka voi vain tuntea? Nuorena menehtynyt Lili Boulanger maalaili kirkkaan kevätaamun häikäisevän kauniiksi sävelrunoksi, César Franck sävytti sinfoniansa kaihoisalla romantiikalla, ja Camille Saint-Saëns tavoitteli Afrikan-matkansa tunnelmia salamannopeilla sormillaan. Mielikuvien Egyptiin johdattaa Aristo Sham, jonka charmikkaat tulkinnat hurmasivat niin tuomarit kuin yleisön vuoden 2025 Van Cliburn -kilpailussa.


Kausisarjan konsertti, sisältää väliajan. Teokset tutuiksi klo 18.


Liput: peruslippu 36 € / eläkeläiset 27 € / opiskelijat, työttömät, siviilipalvelus- ja varushenkilöt 17 € / alle 18-vuotiaat 11 €.


Liput myynnissä Tampere-talon lipunmyynnissä, Kulttuurimyymälä Aplodissa ja osoitteesta Lippu.fi (Lippupisteen myyntikanavissa lipun hintaan lisätään palvelu- ja tilausmaksu sekä mahdolliset toimitus- ja maksutapamaksut).


Tapahtumamuutokset mahdollisia.

Päivät

18.9.2026

Aika

19.00 - 21.00

Sijainti

Tampere-talo Oy, Yliopistonkatu 55, 33100 Tampere

Hinta

11-36€

Teokset ja esiintyjät

  • Ranskalainen kapellimestari Chloé Van Soeterstède kuuluu Euroopan kiinnostavimpiin nuoren polven kapellimestareihin. Hänet tunnetaan ilmeikkäästä muusikkoudestaan, tarkasta työskentelystään sekä energisestä ja inspiroivasta johtamistyylistään. Van Soeterstède toimii Chloé Van Soeterstèden kolmatta kautta Bournemouthin sinfoniaorkesterin päävierailijana, ja hän on luonut vahvoja yhteistyösuhteita orkestereihin eri puolilla maailmaa.

    Kaudella 2026/27 hän debytoi Tampereen lisäksi Stavangerin ja Bilbaon sinfoniaorkesterien ja Valencia-orkesterin johdossa sekä vierailee Yhdysvalloissa Oregon Symphonyn ja Jacksonville Symphonyn kapellimestarina. Hän palaa myös useiden eurooppalaisten orkestereiden eteen ja johtaa kauden aikana useita konsertteja Bournemouthissa. Van Soeterstèden ohjelmisto ulottuu klassikoista nykymusiikkiin, ja hän on saanut tunnustusta erityisesti ilmaisuvoimaisista tulkinnoistaan sekä uusien teosten aktiivisesta esittämisestä.

    Viulua ja alttoviulua Pariisissa sekä Lontoon Royal Academy of Musicissa opiskellut Van Soeterstède siirtyi myöhemmin kapellimestariopintoihin Manchesterin Royal Northern College of Musiciin. Hän toimii perustamansa lontoolaisen Arch Sinfonia -kamariorkesterin taiteellisena johtajana.

    Lue lisää: chloevansoeterstede.com

    IG @chloe_van_soeterstede

  • Hongkongilaissyntyinen pianisti Aristo Sham kuuluu klassisen musiikin tämän hetken kiinnostavimpiin nouseviin tähtiin. Hänen läpimurtonsa tapahtui vuonna 2025, kun hän voitti arvostetun Van Cliburnin kansainvälisen pianokilpailun Yhdysvalloissa ja sai samalla yleisöpalkinnon. Kilpailuvoitto nosti hänet hetkessä maailman konserttitalojen ja orkestereiden kutsulistoille.

    Lapsinerona tunnettu Sham aloitti piano-opinnot jo kolmivuotiaana ja konsertoimisen 10-vuotiaana. Sittemmin hän on konsertoinut laajasti Aasiassa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa sekä tehnyt yhteistyötä muun muassa London Symphony Orchestran, Hong Kong Philharmonic Orchestran ja Minnesota Orchestran kanssa. Tampereella hän konsertoi nyt ensimmäistä kertaa.

    Shamia arvostetaan hänen poikkeuksellisesta teknisestä taidostaan, älyllisestä syvyydestään ja ilmaisunsa välittömyydestä. Hän on opiskellut muun muassa Harvardissa, New England Conservatoryssa sekä The Juilliard Schoolissa. Sham on myös aktiivinen levyttävä taiteilija. Hän on esitellyt Brahmsin pianomusiikkia Hongkongin RTHK4-radiokanavalla, ja lähivuosina häneltä julkaistaan sekä Van Cliburn -kilpailun livelevytys että hänen ensimmäinen studioalbuminsa.

    Lue lisää: aristosham.com

    IG @aristosham

  • I-viulu
    Lotus Tinat 1.konserttimestari tp.
    Aada Kuoppa 1.konserttimestari tp.
    Kati Tuominen-Heroja 3. konserttimestari tp.
    Marta Lucjan *
    Lea Antola ***
    Raimo Hannikainen
    Siri Heinonen
    Lotta Laaksonen
    Katri Nikkanen
    Liina Nuora-Loijas
    Eemil Ansamäki tp.
    Kaisa Hiilivirta tp.
    Sanna Kokko tp.
    Raul Sanhueza tp.

    II-viulu
    Kaia Voitka *
    Maija Wesslund **
    Anna Angervo
    Linda Halme
    Heikki Hannikainen
    Heidi Kuula
    Pirjo Tulisalmi
    Anni Ylikallio
    Josefina Haikarainen tp.
    Sanni Kangas tp.
    Rita Santos tp.

    Alttoviulu
    Aida Hadzajlic
    sooloaltisti tp.
    Kata Stojanovic ***
    Kaisa Anttila
    Heili Hannikainen
    Marianne Hautakangas
    Elizabete Jokiranta
    Kimmo Kivivuori
    Anne Korhonen
    Iina Marja-aho tp.

    Sello
    Kalle-Pekka Koponen soolosellisti
    Oskari Pirttimaa *** tp.
    Maija Juuti
    Miika Jämsä
    Sampo Liukko
    Elina Rouvali
    Virpi Välimäki
    Katariina Selenius tp.

    Kontrabasso
    Jarkko Uimonen *
    Joni Armio ***
    Pentti Huhtinen
    Tuomo Kinnunen
    Juha Kleemola
    Heikki Lehtinen

    Huilu
    Malla Vivolin **
    Nina Johnson ***
    Saara Lehtinen tp.

    Oboe
    Juha Ala **
    Ella York ** tp.
    Lucía Castillo *** tp.

    Klarinetti
    Hyesoo Kim * tp.
    Janne Pesonen ***
    Reetta Näätänen

    Fagotti
    Eri Ikeda **
    Alan Davidson ***
    Ananta Diaz Keller

    Käyrätorvi
    Jouni Suuronen **
    Ismo Ponkala
    Pasi Tiitinen
    Timo Ruskeepää

    Trumpetti
    Xiang Guo *
    Eero Kiukkonen **
    Tamás Mészáros ***
    Alessandro Lattuca

    Pasuuna
    Vygantas Silinskas **
    Mikhail Kapustin ***
    Ivan Cheung

    Tuuba
    Harri Miettunen *

    Patarummut
    Jarmo Niininen **

    Lyömäsoittimet
    Jyri Kurri *

    Harppu
    Kirsti Vartiainen *

    Kosketinsoittimet
    Ville Hautakangas * tp.

    * äänenjohtaja
    ** vuorotteleva äänenjohtaja
    *** varaäänenjohtaja
    tp. tilapäinen

  • Pariisilainen Marie Juliette ”Lili” Boulanger (1893–1918) jäi historiaan yhtenä suurimmista menetetyistä lupauksista. Boulanger oli varhaiskypsä lapsitähti, joka suppeaksi jääneestä tuotannostaan huolimatta ehti johdatella debussyläiseen impressionismiin viehtynyttä ranskalaismusiikkia kohti uusromantiikan ilmaisua. Ensimmäisenä naispuolisena Rooman palkinnon voittajana hän myös murskasi lasikattoja tuleville sukupolville. Lilin menehdyttyä vain 24-vuotiaana tuberkuloosiin maailma menetti käytännössä kaksi säveltäjää yhdellä kertaa: hänen viisi vuotta vanhempi siskonsa Nadia lopetti säveltämisen silkasta kunnioituksesta ja keskitti loppuelämänsä opettamiseen.

    Boulangerin tärkeimpiin teoksiin kuuluva D’un matin de printemps (1917, Kevätaamusta) syntyi ensin pianolle ja viululle, ja sitten huilulle ja pianolle; orkesteriversio jäi hänen viimeiseksi sävellykseksi. Ranskalaisuus huokuu sen jokaisessa tahdissa. Boulangerin kevätaamu soi äärimmäisen hienovaraisesti soitinnettuna, värikkäänä ja kuulaana sävelrunona, jonka dramaturgiset taitteet piilevät pikemminkin vivahteikkaissa valon ja varjon leikissä kuin suurieleisissä juonenkäänteissä. Vain viiteen minuuttiin puristettu tunnelmapala on eräänlainen scherzo: vetovastun tasaisesti jakavat soitinryhmät kiiruhtavat määrätietoisesti kohti loppuhuipennusta, joka vilahtaa ohi ennen kuin ehtii kunnolla alkaakaan.

    Teksti: Jaani Länsiö

  • I Allegro animato
    II Andante
    III Molto allegro
    ————————

    Camille Saint-Saëns (1835–1921) todisti aitiopaikalta kokonaisen tyylikauden kehityksen ja musiikillisen murroksen. Hän saattoi todistaa niin Frédéric Chopinin kuin Igor Stravinskyn kantaesityksiä, tallensi pianoesityksiään äänilevylle ja filmille, ja oli ensimmäisiä valkokankaan säveltäjiä tehtyään musiikin elokuvaan Guisen herttuan salamurha (1908). Vanhemmiten hän kärsi konservatiivin leimasta. Saint-Saëns ei koskaan omaksunut moderneja sointeja, mutta hänen sävelkielensä kehittyikin enemmän maantieteellisesti kuin kronologisesti. Vaikutteita hän sai matkoiltaan Etelä- ja Pohjois-Amerikassa, Venäjällä ja Skandinaviassa.

    Afrikan-tuliaisina syntyi Saint-Saënsin viides pianokonsertto (1896). Sen lisänimi on silti harhauttava. Teos kyllä syntyi Kairossa yhdellä hänen lukuisista Egyptin-reissuistaan, mutta pohjoisafrikkalaisuus ilmenee käytännössä vain laajassa hitaassa osassa, jonka keskivaiheilla kuultava nuubialainen rakkauslaulu on peräisin Niilin lauttureilta. Osan yleistunnelma viittaa silti enemmänkin Espanjaan, ja kenties Pariisin maailmannäyttelyssä kuullut indonesialaiset gamelan-asteikotkin pilkahtelevat. Muuten teos on polttavien auringonsäteiden lävistämä, alkaen aaltoilevasta ensiosasta ja päättyen supervirtuoosiseen finaaliin, joka kuvaa säveltäjän mukaan ”riemukasta merimatkaa, jonka riemua kaikki eivät jaa.”

    Teksti: Jaani Länsiö

  • I Lento – Allegro non troppo
    II Allegretto
    III Finale: Allegro non troppo
    ————————

    Omana aikanaan César Franck (1822–1890) tunnettiin urkurina, pianistina, opettajana ja säveltäjänä; tässä järjestyksessä. Pariisin Sainte-Clotilden katedraalin kanttorina hän tehtaili kosolti kirkko- ja urkumusiikkia sekä mm. neljä oopperaa, mutta säveltaiteen historiaan hän jäi käytännössä vain viidellä teoksella. Ne kaikki syntyivät hänen elämänsä viimeisellä vuosikymmenellä: sinfoniset muunnelmat pianolle ja orkesterille; Preludi, koraali ja fuuga pianolle; viulusonaatti; pianokvintetto ja etenkin sinfonia d-mollissa (1888).

    Sinfonia oli teosmuotona Ranskassa lähes tyystin kuopattu Hector Berliozin myötä, kunnes Camille Saint-Saënsin urkusinfonia (1886) toi sen taas muotiin. Vain kaksi vuotta myöhemmin valmistunut Franckin sinfonia otettiin silti lähes vihamielisesti vastaan: se oli soinniltaan liian saksalainen, kromatiikaltaan turhan wagnerilainen ja muodoltaan sekä orkesteroinniltaan tarpeettoman tiivis ranskalaiseen makuun. Kotimaansa ulkopuolella siitä tuli silti nopeasti yksi soitetuimmista sinfonioista vuosikymmenien ajan.

    Jokseenkin poikkeuksellisesti vain kolmiosainen sinfonia käyttää niin sanottua syklistä muotoa, jota etenkin Robert Schumann ja Franz Liszt olivat kehitelleet jo 1840-luvulla: käytännössä kaikki sinfoniassa kuultava materiaali rakentuu alkutahtien aavemaiselle teemalle, jonka muunnelmat ja kehitelmät kummittelevat tavalla toisella jokaisessa teoksen taitteessa.

    Teksti: Jaani Länsiö