Sinfoniset tanssit

Suomessa varttunut ja Sibelius-Akatemiassa opiskellut Dima Slobodeniouk on tunnettu energisestä otteestaan ja syvällisestä musiikillisesta näkemyksestään. Hän opiskeli kapellimestariluokalla Leif Segerstamin, Jorma Panulan ja Atso Almilan johdolla.

Slobodeniouk on johtanut maailman huippuorkestereita, kuten New Yorkin, Los Angelesin ja Chicagon filharmonikoita, Berliinin ja Münchenin filharmonikoita, Bostonin ja Lontoon sinfoniaorkestereita sekä Leipzigin Gewandhaus-orkesteria ja Amsterdamin Concertgebouw-orkesteria. Hän toimi Galician sinfoniaorkesterin ja Sinfonia Lahden ylikapellimestarina (2013–2022 ja 2016–2021) sekä Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana.

Kaudella 2025/26 hän palaa Yhdysvaltojen orkestereihin ja johtaa myös Tanglewood-, Blossom- ja Lotte Hall -festivaaleilla. Euroopan kohokohtiin kuuluvat mm. Wienin sinfonikkojen uudenvuodenkonsertit Beethovenin 9. sinfonialla.

Slobodenioukin levytyksiin lukeutuvat mm. Esa-Pekka Salosen sellokonsertto (ICMA-palkinto), Igor Stravinskyn sinfoniat sekä Kalevi Ahon ja muiden suomalaisten nykysäveltäjien teoksia.

Lue lisää: dima-slobodeniouk.com

Ruotsalais-norjalainen viulisti Johan Dalene voitti arvostetun Carl Nielsen -kilpailun vuonna 2019 ja on noussut nopeasti kansainväliseen maineeseen. Vain 24-vuotiaana hän on jo esiintynyt johtavien orkestereiden solistina, kuten Leipzigin Gewandhaus-orkesterin ja San Franciscon sinfoniaorkesterin kanssa sekä arvostetuissa konserttisaleissa ympäri maailmaa. Hänen soittoaan on kuvattu poikkeuksellisen ilmaisuvoimaiseksi ja rehelliseksi. Hänelle on myönnetty useita pohjoismaisia stipendejä ja palkintoja, ja hänet palkittiin Gramophone-lehden Vuoden nuori taiteilija -tunnustuksella vuonna 2022.

Dalene on BIS-levymerkin artisti; hänen levytyksensä sisältävät mm. Nielsenin ja Sibeliuksen viulukonsertot, joista hän on saanut Gramophone-lehden Editor’s Choice -maininnan ja ruotsalaisen Grammis-palkinnon. Hän esiintyy myös merkittävillä festivaaleilla ja kantaesittää uutta musiikkia.

Johan aloitti viulunsoiton nelivuotiaana ja teki debyyttinsä konserton solistina jo kolme vuotta myöhemmin. Hän on valmistunut Tukholman kuninkaallisessa musiikkikorkeakoulusta ja on osallistunut mestarikursseille useiden arvostettujen opettajien johdolla. Dalene soittaa Stradivariusta vuodelta 1725.

Lue lisää: johandalene.com

I-viulu
Johannes Põlda
1. konserttimestari
Kati Tuominen-Heroja
3. konserttimestari tp.
Lea Antola * tp.
Liina Nuora-Loijas ***
Maria Garcia Escudero
Raimo Hannikainen
Siri Heinonen
Lotta Laaksonen
Katri Nikkanen
István Szalay
Linda Halme tp.
Kaisa Hiilivirta tp.
Raul Sanhueza tp.
Sigurd Eide tp.
Antti Laasanen tp.
Juan Pablo Sanhueza tp.

II-viulu
Kaia Voitka *
Heidi Kuula **
Kimmo Tullila ***
Anna Angervo
Riitta Hallila
Heikki Hannikainen
Kirsi Korpela-Pulkkinen
Kristine Lilientale-Birzniece
Eeva-Liisa Suuronen
Pirjo Tulisalmi
Anni Ylikallio
Stevan Sretenovic tp.
Klaus-Peter Haav tp.

Alttoviulu
Aureliano Balducci
sooloaltisti tp.
György Balázs *
Kata Stojanovic ***
Heili Hannikainen
Marianne Hautakangas
Elizabete Jokiranta
Kimmo Kivivuori
Anne Korhonen
Taavi Nachtigall
Mikhail Slobodyanyuk
Iina Marja-aho tp.
Satu Kae tp.

Sello
Kalle-Pekka Koponen
soolosellisti
Risto Rajakorpi *
Simon Svoboda ***
Reinis Birznieks
Miika Jämsä
Maija Juuti
Sampo Liukko
Panu Saari
Virpi Välimäki
Jarkko Launonen tp.

Kontrabasso
Oskari Hanhikoski **
Joni Armio ***
Tuomo Kinnunen
Juha Kleemola
Antti Laulaja
Heikki Lehtinen
Aida Salakka tp.
Juha Krudup tp.

Huilu
Annaleena Jämsä *
Malla Vivolin **
Nina Johnson ***

Oboe
Simeon Overbeck * tp.
Juha Ala **
Lucía Castillo *** tp.

Klarinetti
Mark Reding **
Janne Pesonen ***
Reetta Näätänen

Fagotti
Aleksei Dmitriev *
Eri Ikeda **
Ananta Diaz *** tp.

Käyrätorvi
Jouni Suuronen **
Pauliina Koskela ***
Ismo Ponkala
Timo Ruskeepää

Trumpetti
Eero Kiukkonen **
Tamás Mészáros ***
Aki Välimäki *** tp.

Pasuuna
Antti Hirvonen *
Vygantas Silinskas **
Ivan Cheung

Tuuba
Harri Miettunen *

Patarummut
Tiina Laukkanen *

Lyömäsoittimet
Jyri Kurri *
Tuomo Oravakangas ***
Jarmo Niininen *** tp.
Niko Ronimus tp.
Janne Tuomi tp.

Harppu
Kirsti Vartiainen *

Kosketinsoittimet
Ville Hautakangas * tp.

Extras
Kalle Oittinen * tp.

* äänenjohtaja
** vuorotteleva äänenjohtaja
*** varaäänenjohtaja
tp. tilapäinen

Tampere Filharmonian kauden 2025–2026 teemasäveltäjä Sebastian Fagerlund (s. 1972) kuuluu aikamme soitetuimpiin suomalaissäveltäjiin niin meillä kuin maailmalla. Fagerlund tunnetaan suurista orkesteritehoista, jotka kuhisevat yksityiskohtia sortumatta koskaan vaikeaselkoisuuteen: sävelkieli on modernia ja rytmit rohkeita – silti taustalla kuuluu romanttinen ihanne. Teemasäveltäjä Fagerlundin taiteilijaesittely on luettavissa verkkosivuilla tamperefilharmonia.fi.

Vuonna 2017 valmistunut Drifts on Suomen radion sinfoniaorkesterin sekä Göteborgin ja Galician sinfoniaorkestereiden yhteistilaus. Drifts on osa triptyykkiä, johon kuuluu myös Stonework (2015) ja Water Atlas (2017). Kokonaisuudessa Drifts edustaa hidasta osaa kahden energisen osan välissä, joskin useimmiten triptyykin teoksia esitetään itsenäisesti. Driftsiä tehdessään Fagerlund näki mielessään verkkaisesti liikkuvia muotoja, esimerkiksi dyynejä; drift on englantia ja tarkoittaa ajelehtimista, kulkeutumista, kasautumista.

Teos alkaa verkkaisesti valuvalla Largolla, jossa tummanpuhuvat, syvältä kohoavat kajahdukset sulautuvat kaukaisuudessa kumpuilevaan sointimassaan. Seuraa vääjäämätön muodonmuutos; alun kellomaiset, kuperat kajahdukset kasautuvat pian teräviksi piikeiksi Energicossa, jossa äänet pyrähtelevät pikemminkin äkkipikaisesti kuin jähmeästi. Otsikolleen uskollisesti Drifts alkaa taas hakeutua kohti uutta muotoa, levähdyspaikkaa, mutta pinnanalainen pulssi ei pysähdy: horisontissa siintää jo uusi, vielä määrittämätön muotti. Mutta sekin saa jo kohta jäädä.

Teksti: Jaani Länsiö

I Rings (Renkaat)
II Paths (Polut)
III Rounds (Kehät)
___________

Thomas Adès (s. 1971) edustaa säveltäjä-muusikon romanttista arkkityyppiä, taiteilijaa, joka sekä luo musiikkia että esittää sitä korkeimmalla mahdollisella tasolla. Pianistina Adès on soittanut esimerkiksi Los Angelesin filharmonikoiden solistina, sellisti Steven Isserlisin rinnalla sekä laulaja Ian Bostridgen kumppanina. Kapellimestarina hän kuuluu mm. Lontoon filharmonikoiden ja Leipzigin Gewandhausin orkesterin vakiovieraisiin. Säveltäjänä hän on aikamme arvostetuimpia; esimerkiksi oopperat The Tempest (2004) ja The Exterminating Angel (2016) nauttivat erityistä mainetta musiikkikentällä.

Konsertto Concentric Paths kantaesitettiin vuonna 2005 Berliinin musiikkijuhlilla. Anthony Marwood soitti soolo-osuuden, Adès johti Euroopan kamariorkesteria. Se nousi nopeasti suosikkiviulistien ohjelmiin: Johan Dalenen lisäksi sitä esittävät Pekka Kuusisto, Peter Herresthal, Augustin Hadelich, Leila Josefowicz ja Christian Tetzlaff.

Noin 20-minuuttisen konserton nimi viittaa polkuihin, jotka jakavat yhteisen keskipisteen. Sen osat muodostavat klassisen muodon, jossa nopeat osat reunustavat laajaa hidasta osaa. Levoton, toisteisia kolmisointuja juoksuttava ensiosa Rings johtaa mittavaan keskiosaan Paths, jossa on kaikuja barokkiaikaisesta passacagliasta tai chaconnesta: viulu tarkastelee alun sointukiertoa jatkuvasti uusiutuvina muunnelmina. Syvät mietteet tiivistyvät finaaliin Rounds: päättymätön melodia harppoo rytmikästä esterataa vain kuoppainen orkesterimatto turvanaan.

Teksti: Jaani Länsiö

I Non allegro
II Andante con moto (Tempo di valse)
III Lento assai – Allegro vivace

____________

Sergei Rahmaninov (1873–1943) nautti mainetta maailman parhaana pianistina ja suosituimman pianokonserton säveltäjänä. Se ei paljon lohduttanut. Ensimmäisen sinfonian (1897) teilauksesta alkanut masennus istui tiukassa, ja lamaannuttava koti-ikävä jätti alleen kaiken rakkauden ja suosion, joita hän niitti maailmaa kiertävänä tähtenä. Jätettyään Venäjän lopullisesti vuonna 1918 hän sai valmiiksi vain kourallisen teoksia – tärkeimpinä Paganini-rapsodia (1934), kolmas sinfonia (1936) ja Sinfoniset tanssit (1940).

Teos kantoi aluksi nimeä Fantastiset tanssit, ja siitä piti tulla baletti. Luonnoksissa sen kolme osaa oli otsikoitu Keskipäivä, Hämärä ja Keskiyö. Kantaesityksessä ohjelmaa ei enää ollut, ja balettihankekin unohtui vuonna 1942 koreografi Mihail Fokinin kuoltua. Sinfonisten tanssien ohjelmallisiksi elementeiksi nousevatkin muistot, melankolia ja menetykset: teoksen jäähyväistunnelmat alleviivaavat sen asemaa Rahmaninovin viimeisenä teoksena.

Ensimmäinen osa on haikea marssi, jonka pianokommentit viitannevat säveltäjään itseensä. Osan lopussa välähtää myös sitaatti ensimmäisen sinfonian alkutahdeista, mutta tällä kertaa kuin valoisaksi pakotettuna valemuistona – duurissa. Toinen osa on surumielinen valssi. Päätösosassa kamppailevat Rahmaninovin omasta Vigiliastaan (1915) lainaamansa Alleluia-katkelma sekä hänen suosikkiteemansa, keskiaikainen sävelmä Vihan päivä – taistelun voittaja jää ratkaisematta.

Teksti: Jaani Länsiö