Tampere Biennale 40 vuotta

Ruut Kiiski on johtanut muun muassa Turun filharmonista orkesteria, Malmön sinfoniaorkesteria ja Orchestre national des Pays de la Loirea. Hän on johtanut oopperaa Norrlandsoperanissa, työskennellyt Göteborgin oopperan orkesterin kanssa ja vieraillut monesti johtamassa Jyväskylä Sinfoniaa. Vuoden 2023 jälkeen hän on debytoinut mm. Radion sinfoniaorkesterin, Tampere Filharmonian sekä Lapin kamariorkesterin edessä. Monipuolisena muusikkona sekä lauluinstrumentin kanssa pitkään työskennelleenä Ruut viihtyy oopperamusiikin parissa, mutta hänen vahvuuksiinsa kuuluu myös kiinnostus uuteen ja ennen kuulemattomaan musiikkiin sekä mielenkiintoisten ohjelmakokonaisuuksien suunnitteluun. Tampereella hänet nähtiin viimeksi Taru sormusten herrasta -suurtuotannossa ja ensi syksynä hän johtaa niin ikään Tampereella Minna Leinosen pienoisoopperan Naisen ääni. Ruut Kiiski on valmistunut kapellimestariksi Tukholman kuninkaallisesta musiikkikorkeakoulusta vuonna 2015. Hän on aikaisemmin valmistunut Sibelius-Akatemiasta kirkkomuusikoksi ja kuoronjohtajaksi. Ruut toimii myös Tampereen Filharmonisen Kuoron taiteellisena johtajana.

Lue lisää: ruutkiiski.com, IG @rukiiski

Viulisti Maria Puusaari tunnetaan nykymusiikkiaktivistina. Hän on kantaesittänyt lukuisia teoksia sekä luonut esityskäytäntöjä uusintaesityksin esiintymällä useilla festivaaleilla ja konserttisarjoissa eri puolilla Eurooppaa ja Yhdysvaltoja. Radion sinfoniaorkesterin soittajistoon kuuluva Puusaari on myös Suomen Solistiyhdistyksen jäsen ja aktiivinen kamarimuusikko. Hän on esiintynyt lukemattomissa Ylen TV-taltioinneissa niin orkesteri- kuin kamarimuusikkonakin, ja tehnyt levytyksiä. Puusaari on laajentanut viulurepertuaaria tilaamalla soolo- ja kamarimusiikkiteoksia suomalaisilta nykysäveltäjiltä. Tässä konsertissa hän kantaesittää säveltäjä Markku Klamin teoksen Viulukonsertto: Requiem. Puusaari valmistui musiikin tohtoriksi Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta vuonna 2025.

Lue lisää: mariapuusaari.net

Malla Vivolin on tamperelaistunut huilisti, pedagogi ja kirjoittaja. Hän soittaa Tampere Filharmoniassa huilun vuorottelevana äänenjohtajana, Grammy-palkitun Uusinta Ensemblen huilistina ja opettaa TAMK:n Musiikkiakatemiassa. Hänen taiteellisen toimintansa ytimessä on uuden kotimaisen taidemusiikin tilaaminen ja kantaesittäminen. Musiikin lisensiaatti Vivolin on erityisen kiintynyt huilun sivusoittimiin ja laajennettuihin soittotapoihin, joista jälkimmäisiä hän tutkii narratiivisuuden ja kehollisuuden valossa Taideyliopiston Sibelius-Akatemian DocMus-tohtorikouluun valmistelemassaan taiteellisessa tohtorintutkinnossa. Vivolinin kirjoituksia on julkaistu mm. Huilisti-, Muusikko- ja Musiikki-lehdissä. Vuodesta 2024 Vivolin on ollut amerikkalaisen soitinrakentajansa tukema Haynes Flutes -artisti.

Lue lisää: mallavivolin.com, IG @mallavivolin

I-viulu
Maria Itkonen
1. konserttimestari tp.
Lotta Laaksonen * tp.
Liina Nuora-Loijas ***
Maria Garcia Escudero
Raimo Hannikainen
Siri Heinonen
Katri Nikkanen
Ivi Ots
István Szalay
Linda Halme tp.
Erkki Louko tp.
Silva Koskela tp.
Eemil Ansamäki tp.

II-viulu
Kaia Voitka *
Heidi Kuula **
Maija Wesslund ** tp.
Kimmo Tullila ***
Anna Angervo
Kirsi Korpela-Pulkkinen
Eeva-Liisa Suuronen
Pirjo Tulisalmi
Kaisa Hiilivirta tp.
Katariina Lankinen tp.
Josefina Haikarainen tp.
Sanna Kokko tp.

Alttoviulu
Jenny Asparro
sooloaltisti tp.
Kata Stojanovic ***
Marianne Hautakangas
Elizabete Jokiranta
Kimmo Kivivuori
Anne Korhonen
Taavi Nachtigall
Mikhail Slobodyanyuk
Anni Tiainen-Hammo
Iina Marja-aho tp.

Sello
Kalle-Pekka Koponen
soolosellisti
Risto Rajakorpi *
Reinis Birznieks
Maija Juuti
Sampo Liukko
Elina Rouvali
Virpi Välimäki
Hannes Jämsä tp.

Kontrabasso
Jarkko Uimonen *
Oskari Hanhikoski **
Pentti Huhtinen
Juha Kleemola
Antti Laulaja
Heikki Lehtinen

Huilu
Annaleena Jämsä *
Nina Johnson ***
Saara Lehtinen tp.

Oboe
Simeon Overbeck * tp.
Juha Ala **
Ella York ** tp.

Klarinetti
Jarmo Hyväkkö *
Mark Reding **
Janne Pesonen ***
Reetta Näätänen

Fagotti
Eri Ikeda **
Ananta Diaz Keller *** tp.
Béla Mori tp.

Käyrätorvi
Aleksi Mäkimattila *
Ismo Ponkala
Pauliina Koskela
Timo Ruskeepää

Trumpetti
Xiang Guo *
Eero Kiukkonen **
Tamás Mészáros ***

Pasuuna
Antti Hirvonen *
Vygantas Silinskas **
Ivan Cheung

Tuuba
Harri Miettunen *

Patarummut
Tiina Laukkanen *

Lyömäsoittimet
Harri Lehtinen * tp.
Jarmo Niininen *** tp.
Niko Ronimus tp.
Janne Tuomi tp.
Ilmari Niemi tp.
Akseli Ronimus tp.

Harppu
Kirsti Vartiainen *

Kosketinsoittimet
Ville Hautakangas * tp.

* äänenjohtaja
** vuorotteleva äänenjohtaja
*** varaäänenjohtaja
tp. tilapäinen

Usko Meriläinen (1930–2004), Tampere Biennalen ensimmäinen taiteellinen johtaja, oli suomalaisen modernismin pioneereja. Meriläinen aloitti uusklassistina. Darmstadtin kesäkursseilla hän ihastui sarjallisuuteen ja oli tuomassa 12-sävelmusiikin periaatteita Suomeen yhdessä Joonas Kokkosen ja Erik Bergmanin kanssa. Järjestelmälliset tekniikat antoivat tosin pian tietä intuitiiviselle työtavalle. Meriläisen tärkeimpiä teoksia ovat viisi pianosonaattia, kuusi sinfoniaa sekä konsertot kitaralle, huilulle ja sellolle. Suvisoitto (1979) lienee hänen esitetyin teoksensa. Se on myös teos kamariorkesteri Avanti!:n kesäfestivaalin nimen takana. Kuusiminuuttinen huilun ja ääninauhan dialogi vie keskelle kesäisiä ajatuksia, joita säestävät suomalaiset heinäsirkat, ulkomaiset kaskaat sekä japanilaiset niittysirkat.

Teksti: Jaani Länsiö

I De profundis
II Alcheringa
III Ad lucem

—————————–

Tänään kantaesitettävä Viulukonsertto: Requiem (2023) on Markku Klamin (s. 1979) henkilökohtainen terapiateos. Se käsittelee lapsettomuuden herättämiä tunnekuohuja, joita Klami huomasi jakavansa laajasti muiden ihmisten kanssa. Tämä kuuluu konserton sovinnaisessa sävelkielessä: ”Haluan musiikillani jakaa ihmisille lohtua ja toivoa, eivätkä siihen kontekstiin tietyt nykymusiikin tyylikeinot oikein sovi,” Klami sanoo. ”Olen pyrkinyt häpeilemättömään kauneuteen, joka irtisanoutuu ismeistä.” Puolituntinen konsertto ei seuraa ohjelmaa, vaan tunnekokemuksia: energinen ensiosa sykkii turhautumista, raivoa ja epäreiluuden tuskaa. Toinen osa vuorottelee toivon ja sen murenemiseni välillä. Kolmas osa kulkee kohtaloniskuista kohti valoa ja lopullista hyväksyntää – loppuratkaisun Klami pitää esitykseen saakka salassa. Hänen omassa elämässään tapahtui silti yllätyskäänne: lähes täsmälleen yhdeksän kuukautta teoksen valmistumisen jälkeen Katja ja Markku Klami saivat tyttölapsen.

Teksti: Jaani Länsiö

Matilda Seppälä (s. 1993) tunnetaan performatiivisista, monitaiteellisista teoksistaan, jotka kyseenalaistavat konserttikokemuksen konventioita. Näin tapahtuu myös Tampere Filharmonian tilausteoksessa Hetki jolloin huomaamme toisemme: ”Teos luo tilan tarkastella yhteyden kokemuksia ja ihmisten keskinäisiä riippuvuuksia eri kulmista”, Seppälä kuvailee. ”Se voi myös säpsäyttää hereille jokapäiväisestä turtumuksestamme.” Kymmenenminuuttinen, vapaasti etenevä teos herättelee aisteja ja ihmisten välistä vuorovaikutusta sekä moukaroi normeja monella tasolla: kuka soittaa, kuka kuuntelee? Missä voi esiintyä, missä voi kokea? Kuka johtaa, kuka seuraa? Mitä saa tehdä, mitä muka ei saisi tehdä? Nytkin Seppälä kannustaa sekä muusikoita että kuulijoita tottelemattomuuteen ja vapaaseen keholliseen kokemiseen: teos käynnistyy alkurituaalilla ja päättyy rallatusmaiseen jaksoon, johon yleisökin voi halutessaan yhtyä.

Teksti: Jaani Länsiö

Sebastian Fagerlundin (s. 1972) teoksia innoittavat usein hänen lapsuutensa saaristolaismaisemat. Myös Stoneworkin (2015) taustalla kuuluvat aaltoja halkovat luodot, valtavat siirtolohkareet, jylhät kivipaasit ja niiden miljoonia vuosia kestänyt muutosprosessi luonnonvoimien armoilla. Se käsittelee kiveä myös ihmislähtöisesti, ritualistisena elementtinä: ”Maailmalla ja Suomessakin on kivimuodostelmia, jotka ovat symboloineet eri asioita eri aikoina”, Fagerlund sanoo. ”Myös musiikin tekemistä voi ajatella kuvanveistona: alussa on vain utuinen, iso hahmo, jota lohkomalla ja hiomalla löytyy teoksen lopullinen muoto.” Bergenin filharmonikoiden ja Tampere Filharmonian tilaama Stonework syntyi itsenäisenä teoksena, mutta sen musiikilliset ainekset jatkoivat elämäänsä orkesteriteoksissa Drifts (2017) ja Water Atlas (2018) muodostaen yhdessä eräänlaisen materiaalitrilogian.

Teksti: Jaani Länsiö

Puolalaisen, aikamme palkituimpiin kuuluvan säveltäjän Agata Zubelin (s. 1978) musiikissa äänen mahdollisuudet – jopa mahdottomuudet – puskevat pintaan rajuina ryöpsähdyksinä. Laulajana ja lyömäsoittajana Zubel hyödyntää kumpaakin erikoisalaansa estotta: perkussioryhmästä koko orkesteriin leviävä ilotulitusnäytös Fireworks (2018) sähisee, räiskyy, ujeltaa ja paukkuu itsenäisen Puolan 100-vuotispäivien kunniaksi koko kahdeksanminuuttisen kestonsa ajan.

Teksti: Jaani Länsiö