Kreeta Haapasalosta Kummeliin – popkanteletar Ida Elinan polku
Kanteletaiteilija Ida Elinan sormissa perinnemusiikki kohtaa tämän päivän soundimaailman. Lokakuun alussa hän astuu ensimmäistä kertaa täysikokoisen sinfoniaorkesterin solistiksi. Tampere Filharmonian konsertissa Kaikuja Kalevalasta kuullaan kaikki uuden albumin kappaleet orkesterisovituksina. Haastattelussa Ida Elina paljastaa, miten Tampere – ja Kummeli – liittyvät merkittäviin etappeihin hänen elämässään.
Tampereesta on nopeasti tullut kaupunki jossa Ida Elinan unelmat täyttyvät: syksyllä hän soittaa ensimmäistä kertaa suuren sinfoniaorkesterin kanssa Tampere-talossa. Sekin tosin kalpenee sille, kun Ida Elina neljä vuotta sitten esiintyi Kummelin sketsissä.
Mitä ihmettä?
Lemminkäisen äiti on poissa!
Popkantelettaren Ida Elinan, oikealta nimeltään Päivi Kujasen kanssa sovittu haastattelu Ateneumin taidemuseossa on päättyä pettymykseen. Lemminkäisen äidin paikalla Kansallisgallerian seinällä on aivan muita maalauksia kuin Akseli Gallen-Kallelan tunnetuin Kalevala-työ.
Harmin paikka. Lemminkäisen äiti kun oli tärkein syy tavata Ida Elina juuri täällä, maalauksen kotimuseossa. Myöhemmin selviää, että maalaus vielä kotimatkalla Oslosta, jossa se on ollut näytillä Norjan Kansallismuseossa.
Maalaus on olennainen osa Ida Elinan uraa ja tulevaa Tampere-talon konserttia. Kalevalan hurjapäinen sankari ja hänet pyyteettömällä rakkaudellaan pelastavan äitinsä tarinan pohjalta on syntynyt sekä 15-minuuttinen lyhytelokuva Under the Northern Skies että samanniminen uutuusalbumi. Lokakuun kolmantena päivänä ne yhdistyvät audiovisuaaliseksi spektaakkeliksi Kaikuja Kalevalasta, jossa Ida Elina esiintyy ensimmäistä kertaa suuren sinfoniaorkesterin edessä.
Palataan Tampere-talon konserttiin ja Lemminkäiseen myöhemmin.
”Mutta hei, tämä on kiinnostava!” Ida Elina osoittaa taulua, jossa väki on kerääntynyt tupaan kuuntelemaan konserttia. Kuulijoiden keskellä poseeraa pitkään hameeseen ja huntuun verhoutunut kanteleensoittaja. Se on Robert Wilhelm Ekmanin maalaus Kreeta Haapasalo soittaa kannelta talonpoikaistuvassa (1868), harvinainen aikalaiskuvaus kanteleensoittajasta, ja vielä harvinaisempi kuva naismuusikosta. Vaikka kannel on Suomen kansallissoitin, kansallisromanttinen maalaustaide on muutamaa Väinämöis-kuvaa lukuunottamatta sivuuttanut sen tyystin.
Maalaus ja sen malli ovat Ida Elinalle harvinaisen tuttuja. Hän miettii Kreeta Haapasaloa usein, etenkin, jos maailmallinen kuuluisuus meinaa nousta hattuun. Esimerkiksi viime lokakuussa, kun hän esiintyi Oslon Nobel Peace Centerissä tasavallan presidentti Alexander Stubbin valtiovierailulla Norjan kuningasperheelle.
”Se oli urani hienoimpia kokemuksia”, Ida Elina sanoo, ”mutta aika pian ajattelin, että Kreeta on varmasti tehnyt tämän jo minua ennen.”
Ida Elinan nöyryys mukailee säveltäjä Johannes Brahmsin kuuluisaa huomautusta ”seisomme kaikki jättiläisten hartioilla” – mutta nyt popkanteletar liioittelee. On totta, että Haapasalo ehti konsertoida kyllä Tukholmaa ja Pietaria myöten, mutta kansainvälisenä kantelettarena Ida Elina päihittää esikuvansa mennen tullen. Hän on esimerkiksi esiintynyt jo yli 20 maassa ja tehnyt kiertueita muiden muassa Yhdysvalloissa ja Japanissa.
Haapasalon tavoin Ida Elina no murtanut kanteletaiteen lokeroita saumoistaan – hän ei ole ihan kansantaiteilija eikä aivan klassinen muusikko, vaan folkia hyödyntävä pop-artisti. Ehkä hänen tyyliään kutsuttaisiin cross overiksi, ellei termissä haiskahtaisi arroganssi.
Oli musiikkityylin nimi mikä hyvänsä, sille on ilmiselvästi kysyntää yli maa- ja genrerejojen yli: Ida Elinan YouTube-kanavan suosituimmat videot ovat keränneet yhteensä miljoonia katselukertoja – pelkästään cover-versiot Toto-yhtyeen Africasta ja Michael Jacksonin Billie Jeanistä on klikattu käyntiin lähes puoli miljoonaa kertaa.
Ida Elina voi rehvastella myös sellaisella saavutuksella, joka tekee tulevaisuuden idaelinat taatusti kateelliseksi vielä vuosikymmentenkin päästä: hän on esiintynyt Kummelin sketsissä – vieläpä omana itsenään.
Se tapahtui neljä vuotta sitten Kummelin 30-vuotisjuhlaohjelmassa. Sketsissä Heikki Silvennoisen ja Timo Kahilaisen homssuiset katusoittajat kykkivät Ratinan kauppakeskuksen käytävällä paukuttamassa rumpuja ja puhaltamassa huiluihin niin että vihloo. Heikki Helan hahmo lampsii ohi ja tunkee heidän hattuunsa 100 euron setelin – vaan juuri sillä hetkellä rouhea rock-kiekaisu ylittää resupekkojen mekkalan. Kamera paljastaa Ida Elinan asettuneen kanteleineen aivan katusoittajien viereen. Hela hyppää joraamaan popkanteleen biitin tahtiin, ja satasen setelikin vaihtaa pian omistajaansa.
”Ihmiselle, joka on kasvanut Kummeleita katsomalla Kummelissa esiintyminen oli unelmien täyttymys”, Ida Elina sanoo, nyt jo lievää ylpeyttä äänessään.
Lemminkäinen Tampereella
Kummelin ohella toinen Ida Elinan uran suurista etapeista tapahtuu lokakuun alussa Tampere Filharmonian konsertissa Kaikuja Kalevalasta. Vaikka hän on soittanut orkesterisoittimien kanssa mm. Seinäjoella ja Joensuussa, hän astuu ensimmäistä kertaa täysikokoisen sinfoniaorkesterin solistiksi Tampereella. Konsertti on samalla Kaikuja Kalevala -teoksen orkesteriversion kantaesitys.
”Kyllä se herättää laajan skaalan tunteita”, Ida Elina myöntää. ”Konsertissa on monenlaisia haasteita, kuten live-elektroniikkaa, videota, ääniefektejä, ja sinfoniaorkesteri. Siinä ollaan aivan eri mielentilassa kuin normaalisti. Etenkin konsertin kappaleet vievät tunteiden äärilaidoille.”
Tampereen-konserttiin kulminoituu monen vuoden työ. Oikeastaan konsertti on kahdesta erillisestä säikeestä yhteen kasvanut projekti: Kalevala-aiheinen albumi sai alkunsa vuosi sitten keväällä. Silloin Ida Elina huomasi, että vuosi 2025 on Kalevalan 190-vuotisjuhla. Hän halusi jollain tavalla huomioda merkkitapahtuman – esimerkiksi viiden Kalevala-kappaleen EP:llä.
”Kun kerroin ideasta miksaajalleni, hän ehdotti että tehdään niistä samantien viisi musiikkivideota, koska niistä saisi koostettua jo lyhytelokuvan”, Ida Elina sanoo.
Samoihin aikoihin hän oli lyöttäytynyt kansainväliseen heavy-ryhmään. Mukana olivat Battle Beastin Noora Louhimo, Stam1nan Antti Hyyrynen ja Periphery-yhtyeen Casey Sabol. Muusikoiden yhteistyöstä syntyi moderni versio Nälkämaan laulusta sen sanoittajan Ilmari Kiannon 150-vuotisjuhlien kunniaksi. Kappaleen oli tilannut Sotkamon kulttuurituottaja Marko Karvonen.
”Olimme Markon kanssa MTV:n Huomenta Suomessa puhumassa biisistä. Haastattelun jälkeen sanoin Maikkarin tuottajalle, että minut voi muuten kutsua ensi helmikuussa Kalevalan päivänä uudestaan puhumaan. Kalevala-elokuva on silloin valmis.”
Valmis se oli vasta ajatuksen tasolla. Mutta Ida Elinan tapana tapana on tehdä se, minkä lupaa. Tälläkin kertaa puhuminen kannatti. Sotkamon kulttuurituottaja Karvonen oli kuuloetäisyydellä – ja lupasi siltä seisomalta järjestää kuvauspaikat Kainuussa, kuvausryhmän ja rahoituksen.
Ensi-iltaa todella juhlittiin keväällä 2025.
Under the Northern Skies on Timo Puustisen ohjaama epookkinen seikkailulyhäri, joka kertoo Lemminkäisen tarinan 15 minuutissa: Lemminkäinen (Edvard Lammervuo) rakastuu Kyllikkiin, mutta tämä osoittautuu petolliseksi. Kostoksi Lemminkäinen pakenee kosioretkelle Pohjolaan, jossa Pohjan akka koettelee häntä toinen toistaan vaarallisemmilla tehtävillä. Niistä vaikein, joutsenen tappaminen koituu Lemminkäisen kohtaloksi ja hän kuolee. Tuonen poika paloittelee Lemminkäisen ja jättää hänen ruumiinsa virumaan Tuonelan virran rannalle. Viesti poikansa kuolemasta tavoittaa Lemminkäisen äidin (Minna Tervamäki), joka taikaharavalla haalii Lemminkläisen katkotut raajat yhteen. Herättyään Lemminkäinen jatkaa matkaansa kohti uusia koettelemuksia, kunnes hän palaa kotiinsa.
Tyystin ilman dialogia kerrottu tarina luottaa kuvaaja Antti Ruusuvuoren tallentamiin jylhiin kainuulaismaisemiin, savun hämärtäviin syysmetsiin ja näyttelijöiden merkitseviin katseisiin – ja ennen kaikkea Ida Elinan musiikkiin. Elokuvassa soi katkelmia lähes kaikista albumille sävelletyistä kappaleista, jotka siis nojaavat Kalevalan alkuperäiseen tekstiin ja poljentoon – kannelta säestävät jouset ja varsin bassopitoiset, vatsanpohjaa hierovat rumpusoundit.
Tampere-talossa kuullaan kaikki uuden albumin kappaleet Erno Tiittasen orkesterisovituksina. Kalevala-kappaleita rytmittää suomalaiset kansanlaulut – joskaan ei aivan siten kuin niitä on esimerkiksi koulussa laulettu. Musiikin taustalla valkokangas näyttää kohtauksia lyhytelokuvasta.
”Lemminkäis-musiikki on niin voimakasta ja intensiivistä, että yleisölle on annettava hetkiä hengähtää”, Ida Elina sanoo.
Sähkökanteleen lisäksi Ida Elina soittaa luupperia, jolla hän pystyy äänittämään itseään reaaliaikaisesti ja luomaan uusista äänikerroksista itselleen vaikkapa duo-parin. Tiivistettynä: Ida Elinan sormissa perinnemusiikki kohtaa tämän päivän soundimaailman.
Vaikka kanteletaiteilijalle kansalliseepos on kuin pyhä kirja, Ida Elina oli tätä ennen ehtinyt säveltää vain muutaman Kalevala-aiheisen kappaleen.
”En aluksi uskonut, että pystyisin säveltämään kokonaista albumillista Kalevalasta”, hän muistelee. ”Nuorena pyrin tietoisesti etäännyttämään itseäni Kalevalasta, koska se on niin klisee.”
”Mutta tässä sitä ollaan, ja aivan vapaaehtoisesti!”
Perjantaina 3.10.2025 klo 19.00
Kaikuja Kalevalasta
Dimas Ruiz Santos, kapellimestari
Ida Elina, kantele
Tampere Filharmonia
