Faunien iltapäivä: Itä ja länsi
13.2.2022
15.00 - 16.30
Yliopistonkatu 55, 33100 Tampere
Tampere Filharmonian Faunien iltapäivä -sarja on tarjonnut kamarimusiikkielämyksiä jo vuodesta 1996. Sunnuntaisin järjestettävissä konserteissa nautitaan orkesterin kamarimusiikkiyhtyeiden soitosta.
Suuren sinfoniaorkesterin konsertteihin verrattuna tunnelma on intiimimpi: Pienessä salissa muusikoita tulee seurattua lähempää.
Faunien iltapäivä -konsertit juontaa tamperelaissäveltäjä Minna Leinonen.
Konsertin teokset:
Yoritsune Matsudaira (1907–2001): Sonatine (1940)
Heitor Villa-Lobos (1887–1959): Chôros 2 (1924)
Beatriz Macias, huilu ja Reetta Näätänen, klarinetti
Yoritsune Matsudaira oli japanilaisen taidemusiikin pioneeri. Vaikka hänen musiikkinsa ei saavuttanut hänen elinaikanaan suurta suosiota Japanissa, II maailmansodan jälkeen hänestä tuli länsimaissa tunnetuin japanilainen säveltäjä. Matsudairan originaalille tyylille on ominaista modernien tekniikkojen yhdistäminen perinteisen japanilaisen musiikin elementteihin. Säveltäjä lainasi musiikkiinsa materiaalia mm. japanilaisesta gagagu-hovimusiikista ja japanilaisesta kansanmusiikista.
Sonatine huilulle ja klarinetille kuuluu säveltäjän varhaistuotantoon, mutta siinä on jo kuultavissa idän ja lännen vaikutteita. Teoksen toisessa osassa imitoidaan japanilaista bambusta valmistettua shakuhachi-huilua, jota on käytetty mm. zen-buddhalaisten munkkien meditaatioissa.
Heitor Villa-Lobos oli Etelä-Amerikan menestynein säveltäjä, joka yhdisteli vetovoimaisessa musiikissaan brasilialaista kansanmusiikkia ja länsimaista taidemusiikkia. Chôros No. 2 on osa neljäntoista chôroksen sarjaa, jossa kokoonpano vaihtelee sooloteoksista yli tunnin mittaisiin orkesteriteoksiin. Nimi choro (tai chorinho) viittaa ennen bossa novaa ja sambaa syntyneeseen brasilialaiseen populaarimusiikkiin 1800-luvulla.
Alle kolmeminuuttinen Chôros No. 2 on sarjan lyhyin teos. Huilun ja klarinetin leikkisästi synkopoivat rytmit assosioituvat Rion katusoittoon, johon Villa-Lobos saattoi itsekin osallistua. Kipakat dissonanssit terävöittävät teoksen ääriviivoja.
Atanas Ourkouzounov (s. 1970): Three East Tales (2009–10)
Nuccio D’angelo (s. 1955): Introducione e Aria (2017)
István Szalay, viulu ja Janne Malinen, kitara
Bulgarialainen kitaristi ja säveltäjä Atanas Ourkouzounov on kirjoittanut yli 100 teosta kitaralle. Three East Tales alkaa verrattomalla osalla Ketun tanssi, jonka huoleton teema kohtaa ryhdikkäitä bulgarialaisia rytmejä. Punaisen haltian kehtolaulu herkistää hetkeksi hellään syleilyyn. Sähköinen Draculan kapriisi punoo edellisten osien tunnelmia dramaattisesti yhteen ja päättää viihdyttävän kokonaisuuden.
Italialaisen kitaristin ja säveltäjän Nuccio D’angelon kitarateokset ovat valloittaneet erityisesti kitarayleisön sydämet. Introducione e Aria on hetken vaikutelmaa ja tiuhaan pulpahtelevat aiheet luovat improvisatorisen vaikutelman. Kappaleen puolivälissä tunteellinen kitarasoolo tuo tärkeän kontrastin ja hengähdystauon musiikin lähes katkeamattomaan virtaan.
Wolfgang Amadeus Mozart: Jousikvartetto G-duuri K.V.387 "Kevät"
Katri Nikkanen, viulu, Riikka Marttila, viulu, Kimmo Kivivuori, alttoviulu ja Sampo Liukko, sello
Konsertin viimeinen teos on jouduttu vaihtamaan sairastapauksen vuoksi. Ustvolskajan teoksen sijasta kuullaan Mozartia.
Mozart kirjoitti varhaisina Wienin vuosinaan kuuden jousikvarteton sarjan, jonka hän omisti kvartettomuodon kehittäjälle, säveltäjä Joseph Haydnille. Lisänimen Kevät saanut jousikvartetto nro 14 on näistä ensimmäinen. Teos päättyy fuugaan, jonka neljän kokonuotin teeman on nähty viittaavan säveltäjän 41. sinfonian ”Jupiter” finaalin teemaan. Näiden kahden teoksen valmistumisvuosissa on eroa vain kuusi vuotta.
Tekstit Minna Leinonen
(Mozart-esittely Aino Holma)
Lippu.fi perii tilaus- ja maksutapamaksun.
Faunien iltapäivä -konsertit juontaa tamperelaissäveltäjä Minna Leinonen.
Konsertin teokset:
Yoritsune Matsudaira (1907–2001): Sonatine (1940)
Heitor Villa-Lobos (1887–1959): Chôros 2 (1924)
Beatriz Macias, huilu ja Reetta Näätänen, klarinetti
Yoritsune Matsudaira oli japanilaisen taidemusiikin pioneeri. Vaikka hänen musiikkinsa ei saavuttanut hänen elinaikanaan suurta suosiota Japanissa, II maailmansodan jälkeen hänestä tuli länsimaissa tunnetuin japanilainen säveltäjä. Matsudairan originaalille tyylille on ominaista modernien tekniikkojen yhdistäminen perinteisen japanilaisen musiikin elementteihin. Säveltäjä lainasi musiikkiinsa materiaalia mm. japanilaisesta gagagu-hovimusiikista ja japanilaisesta kansanmusiikista.
Sonatine huilulle ja klarinetille kuuluu säveltäjän varhaistuotantoon, mutta siinä on jo kuultavissa idän ja lännen vaikutteita. Teoksen toisessa osassa imitoidaan japanilaista bambusta valmistettua shakuhachi-huilua, jota on käytetty mm. zen-buddhalaisten munkkien meditaatioissa.
Heitor Villa-Lobos oli Etelä-Amerikan menestynein säveltäjä, joka yhdisteli vetovoimaisessa musiikissaan brasilialaista kansanmusiikkia ja länsimaista taidemusiikkia. Chôros No. 2 on osa neljäntoista chôroksen sarjaa, jossa kokoonpano vaihtelee sooloteoksista yli tunnin mittaisiin orkesteriteoksiin. Nimi choro (tai chorinho) viittaa ennen bossa novaa ja sambaa syntyneeseen brasilialaiseen populaarimusiikkiin 1800-luvulla.
Alle kolmeminuuttinen Chôros No. 2 on sarjan lyhyin teos. Huilun ja klarinetin leikkisästi synkopoivat rytmit assosioituvat Rion katusoittoon, johon Villa-Lobos saattoi itsekin osallistua. Kipakat dissonanssit terävöittävät teoksen ääriviivoja.
Atanas Ourkouzounov (s. 1970): Three East Tales (2009–10)
Nuccio D’angelo (s. 1955): Introducione e Aria (2017)
István Szalay, viulu ja Janne Malinen, kitara
Bulgarialainen kitaristi ja säveltäjä Atanas Ourkouzounov on kirjoittanut yli 100 teosta kitaralle. Three East Tales alkaa verrattomalla osalla Ketun tanssi, jonka huoleton teema kohtaa ryhdikkäitä bulgarialaisia rytmejä. Punaisen haltian kehtolaulu herkistää hetkeksi hellään syleilyyn. Sähköinen Draculan kapriisi punoo edellisten osien tunnelmia dramaattisesti yhteen ja päättää viihdyttävän kokonaisuuden.
Italialaisen kitaristin ja säveltäjän Nuccio D’angelon kitarateokset ovat valloittaneet erityisesti kitarayleisön sydämet. Introducione e Aria on hetken vaikutelmaa ja tiuhaan pulpahtelevat aiheet luovat improvisatorisen vaikutelman. Kappaleen puolivälissä tunteellinen kitarasoolo tuo tärkeän kontrastin ja hengähdystauon musiikin lähes katkeamattomaan virtaan.
Wolfgang Amadeus Mozart: Jousikvartetto G-duuri K.V.387 "Kevät"
Katri Nikkanen, viulu, Riikka Marttila, viulu, Kimmo Kivivuori, alttoviulu ja Sampo Liukko, sello
Konsertin viimeinen teos on jouduttu vaihtamaan sairastapauksen vuoksi. Ustvolskajan teoksen sijasta kuullaan Mozartia.
Mozart kirjoitti varhaisina Wienin vuosinaan kuuden jousikvarteton sarjan, jonka hän omisti kvartettomuodon kehittäjälle, säveltäjä Joseph Haydnille. Lisänimen Kevät saanut jousikvartetto nro 14 on näistä ensimmäinen. Teos päättyy fuugaan, jonka neljän kokonuotin teeman on nähty viittaavan säveltäjän 41. sinfonian ”Jupiter” finaalin teemaan. Näiden kahden teoksen valmistumisvuosissa on eroa vain kuusi vuotta.
Tekstit Minna Leinonen
(Mozart-esittely Aino Holma)
Lippu.fi perii tilaus- ja maksutapamaksun.
Päivät
13.2.2022
Aika
15.00 - 16.30
Sijainti
Yliopistonkatu 55, 33100 Tampere
Tampere-talo, Pieni sali
Hinta
Järjestäjä
Tampere Filharmonia