Mahler 4
Tervetuloa koko kaupungin orkesterin konserttiin!
Matthew Halls, kapellimestari
Vadim Gluzman, viulu
Lydia Teuscher, sopraano
Jean Sibelius: Bardi, op. 64
Erkki-Sven Tüür: Viulukonsertto nro 3, ”Kõnelused Tundmatuga” (Keskusteluja tuntemattoman kanssa), Suomen ensiesitys
Gustav Mahler: Sinfonia nro 4
Gustav Mahler ratkoi kuoleman mysteeriä jättimäisillä sinfonioillaan. Lähimmäksi totuutta hän pääsi niistä pienimmällä: neljäs sinfonia maalaa tuonpuoleisesta utopian, jossa yltäkylläisyydestä nautitaan ystävien ympäröimänä. Virolaisen Erkki-Sven Tüürin tuore viulukonsertto Kõnelused Tundmatuga kaivautuu ihmiselon syövereihin superviulisti Vadim Gluzmanin saattelemana.
Kausikorttisarjan konsertti | klo 18 Teokset tutuiksi | klo 18.45 Lapsiparkki (10 €)
Liput: Kausisarjan konserttien yksittäislipunmyynti alkaa maanantaina 2.12. klo 9: perushinta 32 € / eläkeläiset 25 € / opiskelijat, työttömät ja varushenkilöt 15 € / alle 18-vuotiaat 10 €. Voit ostaa lippuja Tampere-talon lipunmyynnistä, Kulttuurimyymälä Aplodista ja osoitteesta Lippu.fi (Lippupisteen myyntikanavissa lipun hintaan lisätään tilaus- ja maksutapamaksu).
-
Matthew Hallsin toinen kausi Tampere Filharmonian ylikapellimestarina ja taiteellisena johtajana alkoi elokuussa perinteikkäällä Puistokonsertilla. Kauden 2024/25 aikana Halls johtaa Tampereella kymmenen konserttia, joista keväällä viisi. Lisäksi hänet nähdään myös Atlanta Symphony Orchestran, SWR Symphonieorchesterin, Tonkünstler Orchesterin, Royal Liverpool Philharmonic Orchestran, Orchestre national de Belgique’in ja The Warsaw Philharmonicin vierailevana kapellimestarina. Halls on Tampere Filharmonian kahdestoista ylikapellimestari. Aloittaessaan tehtävässään hän kertoi olevansa ylpeä, kun saa toimia ylikapellimestarina kaupungissa, jossa kulttuuria ja taide-elämää todella arvostetaan.
Halls on tullut tunnetuksi alun perin etenkin vanhan musiikin tulkitsijana. Hän oli yksi ensimmäisistä vierailevista kapellimestareista Nikolaus Harnoncourtin Concentus Musicus Wienin johtajana. Hallsin levytyksiin lukeutuvat mm. Bachin cembalokonsertot, Händelin Parnasso in Festan ensilevytys sekä Bachin pääsiäis- ja ylösnousemusoratoriot.
-
Vadim Gluzman on kansainvälisesti tunnustettu huippuviulisti, joka puhaltaa uutta elämää 1800- ja 1900-lukujen kultakauden viulukirjallisuuteen. Gluzman esittää myös uutta musiikkia, ja hän on kantaesittänyt teoksia mm. Sofia Gubaidulinalta, Moritz Eggertiltä, Giya Kanchelilta ja Pēteris Vasksilta. Tällä hetkellä hänellä on ohjelmistossaan Erkki-Sven Tüürin uusin viulukonsertto ”Kõnelused Tundmatuga”.
Israelilainen viulisti esiintyy maailman johtavien orkestereiden kanssa ja työskentelee kansainvälisesti arvostettujen kapellimestarien johdolla. Kuluvalla kaudella 2024/25 Gluzman tekee paluun Grant Parkin ja Coloradon musiikkifestivaaleille ja on myös mukana itse perustamansa North Shore Chamber Music Festival -kamarimusiikkitapahtuman esiintyjälistalla. Hän konsertoi mm. Gewandhausorkesterin, NDR Elbphilharmonie-orkesterin ja Baijerin radion orkesterin, Solistes Européens Luxemburgin sekä Pittsburghin, Vancouverin ja New Jerseyn sinfoniaorkestereiden kanssa. Lisäksi hän jatkaa esiintymisiä ProMusicakamarimusiikkiyhtyeen kanssa Amerikassa.
Gluzmanin laajaan diskografiaan kuuluu vaikuttava kokoelma palkittuja äänitteitä BIS-, Platoon- ja EuroArts-levymerkeille. Hän soittaa legendaarista 1690 “ex-Leopold Auer” Stradivarius-viulua.
-
Saksalaissopraano Lydia Teuscher on opiskellut musiikkia Walesin musiikki- ja draamakorkeakoulussa sekä Mannheimin musiikkikorkeakoulussa. Hän on menestynyt useissa laulukilpailuissa.
Teuscherin viimeisimpiin esiintymisiin kuuluvat nimirooli Schubertin Alfonso ja Estrella -oopperan konserttiversiossa Helsingin Barokkiorkesterin ja Aapo Häkkisen kanssa, Verdin Quattro pezzi sacri Baijerin radion sinfoniaorkesterin ja kapellimestari Christian Thielemannin kanssa, Haydnin Die Schöpfung (Luominen) Skotlannin kamarimusiikkiorkesterin ja Maxim Emelyanychevin kanssa, Mahlerin Sinfonia nro 2 Barcelonan sinfoniaorkesterin ja Kazushi Onon kanssa sekä Brahmsin Ein Deutsches Requiem Zürich Filharmonian ja Gianandrea Nosedan kanssa.
Maailman oopperalavoilla ja festivaaleilla Teuscheria on kuultu useissa Mozartin oopperoissa, mm. Taikahuilussa (Pamina), Figaron häissä (Susanna) ja Don Giovannissa (Zerlina). Hän on esittänyt myös Ännchenin roolin von Weberin Taika-ampujassa, Heron roolin Berliozin Béatrice et Bénédictissä sekä Gretelin roolin Humperdinckin Hannu ja Kerttu -oopperassa.
-
I-viulu
Johannes Põlda 1.konserttimestari
Fabrizio Falasca 2.konserttimestari tp.
Maria Itkonen 3. konserttimestari
Kati Tuominen-Heroja *tp.
Liina Nuora-Loijas ***
Lea Antola
Maria Garcia Escudero
Raimo Hannikainen
Siri Heinonen
Lotta Laaksonen
Katri Nikkanen
Ivi Ots
István Szalay
Johannes Hakulinen tp.
Janita Oksanen tp.
Eevi Pietarinen tp.II-viulu
Erkki Louko *tp.
Heidi Kuula **
Kimmo Tullila ***
Riitta Hallila
Linda Halme
Heikki Hannikainen
Kirsi Korpela-Pulkkinen
Eeva-Liisa Suuronen
Pirjo Tulisalmi
Katariina Lankinen tp.
Josefina Haikarainen tp.
Katariina Almgren
Julia Musakova tp.
Hanna Parviainen tp.Alttoviulu
Mikhail Slobodyanyuk sooloaltisti
György Balázs *
Barbora Hilpo ***tp.
Kaisa Anttila
Heili Hannikainen
Marianne Hautakangas
Elizabete Jokiranta
Kimmo Kivivuori
Anne Korhonen
Taavi Nachtigall
Satu Kae tp.
Iina Marja-aho tp.Sello
Kalle-Pekka Koponen soolosellisti
Simon Svoboda **tp.
Risto Rajakorpi ***tp.
Reinis Birznieks
Miika Jämsä
Maija Juuti
Sampo Liukko
Panu Saari
Virpi Välimäki
Hannes Jämsä tp.Kontrabasso
Jarkko Uimonen *
Oskari Hanhikoski **
Joni Armio ***
Pentti Huhtinen
Tuomo Kinnunen
Juha Kleemola
Antti Laulaja
Heikki LehtinenHuilu
Annaleena Jämsä *
Nina Johnson ***
Seppo Planman
Saara Lehtinen tp.Oboe
Juha Ala **
Simeon Overbeck **
Heikki Pöyhönen ***Klarinetti
Jarmo Hyväkkö *
Janne Pesonen ***
Reetta NäätänenFagotti
Aleksei Dmitriev *
Eri Ikeda **tp.
Sarah Tako ***Käyrätorvi
Aleksi Mäkimattila *
Jouni Suuronen **
Pauliina Koskela ***
Ismo Ponkala
Timo RuskeepääTrumpetti
Eero Kiukkonen **
Tamás Mészáros ***
Tapio KilpinenPasuuna
Antti Hirvonen *
Vygantas Silinskas **
Ivan CheungTuuba
Harri Miettunen *Patarummut
Tiina Laukkanen *Lyömäsoittimet
Jyri Kurri *
Jarmo Niininen ***tp.
Tuomo Oravakangas ***
Harri Lehtinen tp.Harppu
Kirsti Vartiainen *Kosketinsoittimet
Ville Hautakangas *tp.äänenjohtaja *
vuorotteleva äänenjohtaja **
varaäänenjohtaja ***
tilapäinen tp. -
Bardi, op. 64
_________________________________________________Vuoden 1910 tienoilla Jean Sibelius (1865–1957) ajautui syvään kriisin. Tuskallista kurkkuleikkausta seurasi pakollinen raittius ja savuttomuus, ja yleensä niin menevän miehen oli etsittävä virikkeitä ulkoisten lähteiden sijasta sisäisestä maailmasta. Se maailma oli synkkä. Kuolema oli käynyt kosketusetäisyydellä.
Sibeliuksen henkinen tila tunkeutui osaksi musiikkia. Etenkin hänen omiin hautajaisiinsa syntynyt surumarssi In memoriam, neljäs sinfonia ja jousikvartetto Voces Intimae näyttäytyvät eksistentiaalisina sivuaskelina Sibeliuksen sävelkielen suuressa kuvassa. Sävelrunosta Bardi (1913/1914) piti tulla kolmiosainen orkesteriteos, mutta Sibelius päätyi lopulta karsimaan sitä rankalla kädellä. Ylimääräinen materiaali tuli käyttöön ehkä ainakin Aallottarissa.
Bardi jatkaa neljännestä sinfoniasta tuttua tukahtunutta melankoliaa, mutta nyt mukana on ripaus muinaisskandinaavista mystiikkaa ja keskiaikaista arktisuutta. On mahdollista, että Bardi mukailee Runebergin samannimistä runoa, joskin tämän Sibelius kiisti. Karkeasti kolmeen jaksoon jakautuva teos alkaa hämärästi jousten ja harpun vuoropuhelulla. Keskivaiheilla rummut ja puhaltimet nousevat hetkeksi kaiken ylle, kunnes lopussa harppu nousee pääosaan vetäytymällä kohti ikuista hämärää.
Teksti: Jaani Länsiö
-
Viulukonsertto nro 3, ”Kõnelused Tundmatuga”
(Keskusteluja tuntemattoman kanssa), Suomen ensiesitys
_________________________________________________Virolaisen Erkki-Sven Tüürin (s. 1959) musiikki käsittelee usein olevaisuutta ja elämää mystisistä lähtökohdista. Esimerkiksi huilukonsertto Lux Stellarum (2021) kuvaa sitä hetkeä, kun ihminen havahtuu omaan pienuutensa universumin keskellä; toisen sellokonserton Labyrinths of Life (2023) inspiraationa on Federico Garcia Lorcan runo ihmiselosta jättimäisen labyrintin sokkeloissa; harmonikkakonsertto Prophecy (2007) tarttuu selvänäkijöihin sosiaalisena ilmiönä.
”Olen aina halunnut ruokkia yleisön mielikuvitusta musiikillani”, Tüür on sanonut. ”Sävellyksieni nimet palvelevat samaa tarkoitusta: niiden tulisi ohjata kuuntelijan ajatuskulkua tiettyihin suuntiin eivätkä ne toivottavasti vaikuta pinnallisilta kuvauksilta.”
Viulukonsertto nro 3 (2023) sukeltaa kohti ihmisen sisintä. Lisänimi Keskusteluja tuntemattoman kanssa viittaa keskusteluihin ”toisen itsen” kanssa: omantunnon, abstraktin jumalallisuuden tai jonkun sellaisen kanssa, jota ei tunne, mutta jonka kanssa haluaisi ystävystyä. ”Viulusolisti on kuin yksilö ajatusten, arvojen ja muiden asioiden viidakossa, yrittäen tuoda valoa ja syvempää ymmärrystä elämän varrelle, etsien vastauksia eksistentiaalisiin kysymyksiin”, Tüür valaisee.
Kolmiosainen konsertto esitetään keskeytyksettä. Ensiosan päättävä soolokadenssi johtaa vauhdikkaaseen keskiosaan, ja jättimäinen paisutus avaa portin salaperäiseen päätösosaan. ”Lopussa päädymme uuteen valoon – ehkä tämä on hetki, kun ymmärrämme ne ominaisuudet, joihin Tuntematon on yrittänyt meitä hellästi johdatella.”
Teksti: Jaani Länsiö
-
Sinfonia nro 4, G-duuri
I Bedächtig, nicht eilen – harkiten, kiirehtimättä
II In gemächlicher Bewegung, ohne Hast – verkkaisesti, kaikessa rauhassa
III Ruhevoll (Poco adagio) – tyynesti (hieman hitaasti)
IV Sehr behaglich – leppoisasti
_________________________________________________Gustav Mahlerin (1860–1911) tuotanto tavataan jakaa kahtia nuoruuden Wunderhorn-vuosiin ja myöhempään sinfoniakauteen: ennen sinfonioitaan Mahler keskittyi lauluihin, jotka perustuivat runokirjaan Des Knaben Wunderhorn (Pojan ihmetorvi). Jako on turhan yksioikoinen, sillä Wunderhorn-runot vaikuttivat olennaisesti myös sinfonioiden sisältöön.
Neljäs sinfonia (1900) versoi suoraan edellisen sinfonian siemenistä. Mahler oli halunnut käyttää ennen julkaisemattoman Wunderhorn-laulunsa Das himmlische Leben (Taivaallinen elämä, 1892) kolmannen sinfonian finaalissa, mutta kehittelikin siitä suurempaa. Paitsi että laulu siirtyi neljännen sinfonian huipentumaksi, se tuli määrittelemään koko teoksen dramaturgian ensi tahdeista alkaen.
Neljäs sinfonia on Mahlerin mittakaavassa kevyt niin kestoltaan kuin orkesteriltaan – tunnin mittaisessa teoksessa tuubat ja pasuunat loistavat poissaolollaan. Ensimmäinen osa on maalaishenkinen, toinen osa on inspiroitunut Arnold Böcklinin maalausta Kuolema soittaa viulua, kolmas osa kulkee verkkaisina muunnelmina. Finaalia voi tulkita ainakin kahdella tavalla: joko lapsekkaana taivasnäkynä, jossa vanhahtava melodia- ja harmoniamaailma säestää yltäkylläisyyttä, tai, kuten Tutkija Deryck Cooke esittää, sarkastisena, viattomuuteen verhoiltuna kauhuna: ehkä katsomme mörköjä kuin satukirjojen kuvitusta.
Teksti: Jaani Länsiö