Mahler 4

7.2.2025

19.00 - 21.00

Tampere-talo Oy, Yliopistonkatu 55, 33100 Tampere

Tervetuloa koko kaupungin orkesterin konserttiin!

Matthew Halls, kapellimestari

Vadim Gluzman, viulu

Lydia Teuscher, sopraano


Jean Sibelius: Bardi, op. 64

Erkki-Sven Tüür: Viulukonsertto nro 3, ”Kõnelused Tundmatuga” (Keskusteluja tuntemattoman kanssa), Suomen ensiesitys

Gustav Mahler: Sinfonia nro 4


Gustav Mahler ratkoi kuoleman mysteeriä jättimäisillä sinfonioillaan. Lähimmäksi totuutta hän pääsi niistä pienimmällä: neljäs sinfonia maalaa tuonpuoleisesta utopian, jossa yltäkylläisyydestä nautitaan ystävien ympäröimänä. Virolaisen Erkki-Sven Tüürin tuore viulukonsertto Kõnelused Tundmatuga kaivautuu ihmiselon syövereihin superviulisti Vadim Gluzmanin saattelemana.


Kausikorttisarjan konsertti | klo 18 Teokset tutuiksi | klo 18.45 Lapsiparkki (10 €)


Liput: Kausisarjan konserttien yksittäislipunmyynti alkaa maanantaina 2.12. klo 9: perushinta 32 € / eläkeläiset 25 € / opiskelijat, työttömät ja varushenkilöt 15 € / alle 18-vuotiaat 10 €. Voit ostaa lippuja Tampere-talon lipunmyynnistä, Kulttuurimyymälä Aplodista ja osoitteesta Lippu.fi (Lippupisteen myyntikanavissa lipun hintaan lisätään tilaus- ja maksutapamaksu).

Päivät
7.2.2025
Aika
19.00 - 21.00
Sijainti
Tampere-talo Oy, Yliopistonkatu 55, 33100 Tampere
Hinta
10-32€

  • Matthew Hallsin toinen kausi Tampere Filharmonian ylikapellimestarina ja taiteellisena johtajana alkoi elokuussa perinteikkäällä Puistokonsertilla. Kauden 2024/25 aikana Halls johtaa Tampereella kymmenen konserttia, joista keväällä viisi. Lisäksi hänet nähdään myös Atlanta Symphony Orchestran, SWR Symphonieorchesterin, Tonkünstler Orchesterin, Royal Liverpool Philharmonic Orchestran, Orchestre national de Belgique’in ja The Warsaw Philharmonicin vierailevana kapellimestarina. Halls on Tampere Filharmonian kahdestoista ylikapellimestari. Aloittaessaan tehtävässään hän kertoi olevansa ylpeä, kun saa toimia ylikapellimestarina kaupungissa, jossa kulttuuria ja taide-elämää todella arvostetaan.

    Halls on tullut tunnetuksi alun perin etenkin vanhan musiikin tulkitsijana. Hän oli yksi ensimmäisistä vierailevista kapellimestareista Nikolaus Harnoncourtin Concentus Musicus Wienin johtajana. Hallsin levytyksiin lukeutuvat mm. Bachin cembalokonsertot, Händelin Parnasso in Festan ensilevytys sekä Bachin pääsiäis- ja ylösnousemusoratoriot.

  • Vadim Gluzman on kansainvälisesti tunnustettu huippuviulisti, joka puhaltaa uutta elämää 1800- ja 1900-lukujen kultakauden viulukirjallisuuteen. Gluzman esittää myös uutta musiikkia, ja hän on kantaesittänyt teoksia mm. Sofia Gubaidulinalta, Moritz Eggertiltä, Giya Kanchelilta ja Pēteris Vasksilta. Tällä hetkellä hänellä on ohjelmistossaan Erkki-Sven Tüürin uusin viulukonsertto ”Kõnelused Tundmatuga”.

    Israelilainen viulisti esiintyy maailman johtavien orkestereiden kanssa ja työskentelee kansainvälisesti arvostettujen kapellimestarien johdolla. Kuluvalla kaudella 2024/25 Gluzman tekee paluun Grant Parkin ja Coloradon musiikkifestivaaleille ja on myös mukana itse perustamansa North Shore Chamber Music Festival -kamarimusiikkitapahtuman esiintyjälistalla. Hän konsertoi mm. Gewandhausorkesterin, NDR Elbphilharmonie-orkesterin ja Baijerin radion orkesterin, Solistes Européens Luxemburgin sekä Pittsburghin, Vancouverin ja New Jerseyn sinfoniaorkestereiden kanssa. Lisäksi hän jatkaa esiintymisiä ProMusicakamarimusiikkiyhtyeen kanssa Amerikassa.

    Gluzmanin laajaan diskografiaan kuuluu vaikuttava kokoelma palkittuja äänitteitä BIS-, Platoon- ja EuroArts-levymerkeille. Hän soittaa legendaarista 1690 “ex-Leopold Auer” Stradivarius-viulua.

  • Saksalaissopraano Lydia Teuscher on opiskellut musiikkia Walesin musiikki- ja draamakorkeakoulussa sekä Mannheimin musiikkikorkeakoulussa. Hän on menestynyt useissa laulukilpailuissa.

    Teuscherin viimeisimpiin esiintymisiin kuuluvat nimirooli Schubertin Alfonso ja Estrella -oopperan konserttiversiossa Helsingin Barokkiorkesterin ja Aapo Häkkisen kanssa, Verdin Quattro pezzi sacri Baijerin radion sinfoniaorkesterin ja kapellimestari Christian Thielemannin kanssa, Haydnin Die Schöpfung (Luominen) Skotlannin kamarimusiikkiorkesterin ja Maxim Emelyanychevin kanssa, Mahlerin Sinfonia nro 2 Barcelonan sinfoniaorkesterin ja Kazushi Onon kanssa sekä Brahmsin Ein Deutsches Requiem Zürich Filharmonian ja Gianandrea Nosedan kanssa.

    Maailman oopperalavoilla ja festivaaleilla Teuscheria on kuultu useissa Mozartin oopperoissa, mm. Taikahuilussa (Pamina), Figaron häissä (Susanna) ja Don Giovannissa (Zerlina). Hän on esittänyt myös Ännchenin roolin von Weberin Taika-ampujassa, Heron roolin Berliozin Béatrice et Bénédictissä sekä Gretelin roolin Humperdinckin Hannu ja Kerttu -oopperassa.

  • I-viulu
    Johannes Põlda 1.konserttimestari
    Fabrizio Falasca 2.konserttimestari tp.
    Maria Itkonen 3. konserttimestari
    Kati Tuominen-Heroja *tp.
    Liina Nuora-Loijas ***
    Lea Antola
    Maria Garcia Escudero
    Raimo Hannikainen
    Siri Heinonen
    Lotta Laaksonen
    Katri Nikkanen
    Ivi Ots
    István Szalay
    Johannes Hakulinen tp.
    Janita Oksanen tp.
    Eevi Pietarinen tp.

    II-viulu
    Erkki Louko *tp.
    Heidi Kuula **
    Kimmo Tullila ***
    Riitta Hallila
    Linda Halme
    Heikki Hannikainen
    Kirsi Korpela-Pulkkinen
    Eeva-Liisa Suuronen
    Pirjo Tulisalmi
    Katariina Lankinen tp.
    Josefina Haikarainen tp.
    Katariina Almgren
    Julia Musakova tp.
    Hanna Parviainen tp.

    Alttoviulu
    Mikhail Slobodyanyuk sooloaltisti
    György Balázs *
    Barbora Hilpo ***tp.
    Kaisa Anttila
    Heili Hannikainen
    Marianne Hautakangas
    Elizabete Jokiranta
    Kimmo Kivivuori
    Anne Korhonen
    Taavi Nachtigall
    Satu Kae tp.
    Iina Marja-aho tp.

    Sello
    Kalle-Pekka Koponen soolosellisti
    Simon Svoboda **tp.
    Risto Rajakorpi ***tp.
    Reinis Birznieks
    Miika Jämsä
    Maija Juuti
    Sampo Liukko
    Panu Saari
    Virpi Välimäki
    Hannes Jämsä tp.

    Kontrabasso
    Jarkko Uimonen *
    Oskari Hanhikoski **
    Joni Armio ***
    Pentti Huhtinen
    Tuomo Kinnunen
    Juha Kleemola
    Antti Laulaja
    Heikki Lehtinen

    Huilu
    Annaleena Jämsä *
    Nina Johnson ***
    Seppo Planman
    Saara Lehtinen tp.

    Oboe
    Juha Ala **
    Simeon Overbeck **
    Heikki Pöyhönen ***

    Klarinetti
    Jarmo Hyväkkö *
    Janne Pesonen ***
    Reetta Näätänen

    Fagotti
    Aleksei Dmitriev *
    Eri Ikeda **tp.
    Sarah Tako ***

    Käyrätorvi
    Aleksi Mäkimattila *
    Jouni Suuronen **
    Pauliina Koskela ***
    Ismo Ponkala
    Timo Ruskeepää

    Trumpetti
    Eero Kiukkonen **
    Tamás Mészáros ***
    Tapio Kilpinen

    Pasuuna
    Antti Hirvonen *
    Vygantas Silinskas **
    Ivan Cheung

    Tuuba
    Harri Miettunen *

    Patarummut
    Tiina Laukkanen *

    Lyömäsoittimet
    Jyri Kurri *
    Jarmo Niininen ***tp.
    Tuomo Oravakangas ***
    Harri Lehtinen tp.

    Harppu
    Kirsti Vartiainen *

    Kosketinsoittimet
    Ville Hautakangas *tp.

    äänenjohtaja *
    vuorotteleva äänenjohtaja **
    varaäänenjohtaja ***
    tilapäinen tp.

  • Bardi, op. 64
    _________________________________________________

    Vuoden 1910 tienoilla Jean Sibelius (1865–1957) ajautui syvään kriisin. Tuskallista kurkkuleikkausta seurasi pakollinen raittius ja savuttomuus, ja yleensä niin menevän miehen oli etsittävä virikkeitä ulkoisten lähteiden sijasta sisäisestä maailmasta. Se maailma oli synkkä. Kuolema oli käynyt kosketusetäisyydellä.

    Sibeliuksen henkinen tila tunkeutui osaksi musiikkia. Etenkin hänen omiin hautajaisiinsa syntynyt surumarssi In memoriam, neljäs sinfonia ja jousikvartetto Voces Intimae näyttäytyvät eksistentiaalisina sivuaskelina Sibeliuksen sävelkielen suuressa kuvassa. Sävelrunosta Bardi (1913/1914) piti tulla kolmiosainen orkesteriteos, mutta Sibelius päätyi lopulta karsimaan sitä rankalla kädellä. Ylimääräinen materiaali tuli käyttöön ehkä ainakin Aallottarissa.

    Bardi jatkaa neljännestä sinfoniasta tuttua tukahtunutta melankoliaa, mutta nyt mukana on ripaus muinaisskandinaavista mystiikkaa ja keskiaikaista arktisuutta. On mahdollista, että Bardi mukailee Runebergin samannimistä runoa, joskin tämän Sibelius kiisti. Karkeasti kolmeen jaksoon jakautuva teos alkaa hämärästi jousten ja harpun vuoropuhelulla. Keskivaiheilla rummut ja puhaltimet nousevat hetkeksi kaiken ylle, kunnes lopussa harppu nousee pääosaan vetäytymällä kohti ikuista hämärää.

    Teksti: Jaani Länsiö

  • Viulukonsertto nro 3, ”Kõnelused Tundmatuga”
    (Keskusteluja tuntemattoman kanssa), Suomen ensiesitys
    _________________________________________________

    Virolaisen Erkki-Sven Tüürin (s. 1959) musiikki käsittelee usein olevaisuutta ja elämää mystisistä lähtökohdista. Esimerkiksi huilukonsertto Lux Stellarum (2021) kuvaa sitä hetkeä, kun ihminen havahtuu omaan pienuutensa universumin keskellä; toisen sellokonserton Labyrinths of Life (2023) inspiraationa on Federico Garcia Lorcan runo ihmiselosta jättimäisen labyrintin sokkeloissa; harmonikkakonsertto Prophecy (2007) tarttuu selvänäkijöihin sosiaalisena ilmiönä.

    ”Olen aina halunnut ruokkia yleisön mielikuvitusta musiikillani”, Tüür on sanonut. ”Sävellyksieni nimet palvelevat samaa tarkoitusta: niiden tulisi ohjata kuuntelijan ajatuskulkua tiettyihin suuntiin eivätkä ne toivottavasti vaikuta pinnallisilta kuvauksilta.”

    Viulukonsertto nro 3 (2023) sukeltaa kohti ihmisen sisintä. Lisänimi Keskusteluja tuntemattoman kanssa viittaa keskusteluihin ”toisen itsen” kanssa: omantunnon, abstraktin jumalallisuuden tai jonkun sellaisen kanssa, jota ei tunne, mutta jonka kanssa haluaisi ystävystyä. ”Viulusolisti on kuin yksilö ajatusten, arvojen ja muiden asioiden viidakossa, yrittäen tuoda valoa ja syvempää ymmärrystä elämän varrelle, etsien vastauksia eksistentiaalisiin kysymyksiin”, Tüür valaisee.

    Kolmiosainen konsertto esitetään keskeytyksettä. Ensiosan päättävä soolokadenssi johtaa vauhdikkaaseen keskiosaan, ja jättimäinen paisutus avaa portin salaperäiseen päätösosaan. ”Lopussa päädymme uuteen valoon – ehkä tämä on hetki, kun ymmärrämme ne ominaisuudet, joihin Tuntematon on yrittänyt meitä hellästi johdatella.”

    Teksti: Jaani Länsiö

  • Sinfonia nro 4, G-duuri

    I Bedächtig, nicht eilen – harkiten, kiirehtimättä
    II In gemächlicher Bewegung, ohne Hast – verkkaisesti, kaikessa rauhassa
    III Ruhevoll (Poco adagio) – tyynesti (hieman hitaasti)
    IV Sehr behaglich – leppoisasti
    _________________________________________________

    Gustav Mahlerin (1860–1911) tuotanto tavataan jakaa kahtia nuoruuden Wunderhorn-vuosiin ja myöhempään sinfoniakauteen: ennen sinfonioitaan Mahler keskittyi lauluihin, jotka perustuivat runokirjaan Des Knaben Wunderhorn (Pojan ihmetorvi). Jako on turhan yksioikoinen, sillä Wunderhorn-runot vaikuttivat olennaisesti myös sinfonioiden sisältöön.

    Neljäs sinfonia (1900) versoi suoraan edellisen sinfonian siemenistä. Mahler oli halunnut käyttää ennen julkaisemattoman Wunderhorn-laulunsa Das himmlische Leben (Taivaallinen elämä, 1892) kolmannen sinfonian finaalissa, mutta kehittelikin siitä suurempaa. Paitsi että laulu siirtyi neljännen sinfonian huipentumaksi, se tuli määrittelemään koko teoksen dramaturgian ensi tahdeista alkaen.

    Neljäs sinfonia on Mahlerin mittakaavassa kevyt niin kestoltaan kuin orkesteriltaan – tunnin mittaisessa teoksessa tuubat ja pasuunat loistavat poissaolollaan. Ensimmäinen osa on maalaishenkinen, toinen osa on inspiroitunut Arnold Böcklinin maalausta Kuolema soittaa viulua, kolmas osa kulkee verkkaisina muunnelmina. Finaalia voi tulkita ainakin kahdella tavalla: joko lapsekkaana taivasnäkynä, jossa vanhahtava melodia- ja harmoniamaailma säestää yltäkylläisyyttä, tai, kuten Tutkija Deryck Cooke esittää, sarkastisena, viattomuuteen verhoiltuna kauhuna: ehkä katsomme mörköjä kuin satukirjojen kuvitusta.

    Teksti: Jaani Länsiö