Tuhkimo

Esiintyjät ja teokset

  • Antony Hermus (s. 1973) on Belgian kansallisorkesterin ylikapellimestari.  Lisäksi hän on Pohjois-Hollannin orkesterin sekä englantilaisen Opera Northin päävierailija.

    Hermus on näkyvä hahmo hollantilaisessa musiikkielämässä, ja hän käy johtamassa kaikkia maan merkittävä orkestereita, ml. Royal Concertgebouwta, Alankomaiden radion sinfoniaorkesteria, Residentie-orkesteria ja Rotterdamin filharmonikoita. Hän vierailee ahkerasti johtamassa myös ulkomailla ja saa säännöllisesti kutsuja esimerkiksi Britannian kansallisorkesteri RPO:lta, BBC Skotlannin Sinfoniaorkesterilta, Lyonin kansallisorkesterilta ja Tanskan kansallisorkesterilta.

    Euroopan oopperatalot ovat Hermusille tuttuja. Kautensa musiikillisena johtajana Dessaussa (2009– 2015) hän päätti Ring-sykliin, ja hänet nimitettiin kunniakapellimestariksi. Perinteisen konserttiohjelmiston lisäksi Hermus on ollut mukana monissa rajoja rikkovissa projekteissa, esimerkiksi Lowlands-rockfestivaaleilla ja Symphonic Cinemassa.

    Hermus aloitti pianonsoiton kuusivuotiaana. Hän opiskeli pianonsoittoa Jacques de Tiègen johdolla Brabantin musiikkikonservatoriossa ja orkesterin johtamista Jac van Steenin ja Georg Fritzschin johdolla. Hermus ohjaa seuraavan sukupolven muusikoita mm. vieraileva professorina Amsterdamin konservatoriossa ja sen kapellimestariohjelmassa sekä Alankomaiden kansallisen nuoriso-orkesterin taiteellisena neuvonantajana.

  • Boris Giltburg (s. 1984) kuuluu nuoren polven suuriin pianotähtiin, ja hänet tunnetaan vangitsevista ja sielukkaista tulkinnoistaan.

    Giltburg nousi maailmanmaineeseen viimeistään voitettuaan kansainvälisen Kuningatar Elisabeth -pianokilpailun Belgiassa vuonna 2013. Hän esiintyy säännöllisesti Euroopan merkittävillä konserttilavoilla ja työskentelee huippuorkesterien kanssa, ml. Philharmonia, BBC Proms, Rooman Santa de Cecilia sekä Lontoon, Oslon, Dresdenin ja Tšekin filharmoniset orkesterit.

    Israelilaispianistia pidetään aikamme johtavana Sergei Rahmaninovin teosten tulkitsijana. Vuonna 2023 hän julkaisee loput Rahmaninovin pianoteosten kokonaislevytyksestä, kun säveltäjän syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta.

    Viime vuosina Boris Giltburgin metodina on ollut syventyä keskeisten pianistisäveltäjien kokonaistuotantoihin. Vuosina 2021–2023 hän keskittyi Maurice Ravelin pianoteoksiin. 2019 Giltburg julkaisi sekä levytyksenä että konserttitallenteina Beethovenin 32 sonaattia ja pianokonsertot. Vuodesta 2015 Naxosille levyttäneen Giltburgin albumeita on palkittu mm. Gramophone ja Diapason d’Or -palkinnoilla.

    Giltburgin kirjoittaa “Classical music for all” -blogia, sillä vuorovaikutus yleisön kanssa on hänelle tärkeää myös konserttisalien ulkopuolella.

  • Sergei Rahmaninov (1873–1943) oli niin fyysisesti kuin taiteellisestikin slaavilaisen melankolian henkilöitymä. Musiikissaan hän ei mielellään edes käväissyt duurin puolella, hänen suosikkisävelmänsä oli keskiaikainen hymni Vihan päivä, ja harvassa olivat ne kerrat, kun hänet yllätettiin hymyilemästä, etenkin pianoa soittaessa. Hän kartteli huomiota, vaikka joutui sitä lähes kaksimetrisenä komistuksena sietämään. Elinaikanaan hänet tunnettiin ehkä suurimpana pianistina, joka maan päällä on koskaan kävellyt, mutta säveltäjänä hänen maineensa karttui vasta kuoleman jälkeen.

    Vuonna 2023 maailma juhlii Rahmaninovin 150-vuotissyntymäpäivää. Musiikinhistoria on luonnehtinut häntä venäläissäveltäjistä venäläisimmäksi. Teosten melodiat ja aiheet kumpuavat folkloristiikasta, ja hänen kaikista kosmopoliittisimmankin musiikkinsa juuret on helppo paikantaa Uralin laitamille. Tämä oli Rahmaninovin suurin vahvuus ja heikkous. Kun hän vallankumouksen vuonna 1917 lähti Venäjältä, hän jätti taakseen sekä isänmaansa että inspiraationsa ja poti lopun elämänsä koti-ikävää valtioon, joka oli lopullisesti lakannut olemasta.

    Viimeisten 25 vuotensa aikana Rahmaninov onnistui pusertamaan valmiiksi vain muutamia teoksia, tärkeimpinä kolmas sinfonia, Paganini-rapsodia ja neljäs pianokonsertto sekä kourallinen pikkukappaleita pianolle. Elämäntyönsä hän teki Yhdysvalloissa ennen kaikkea pianistina ja kapellimestarina.

    Rahmaninov singahti kansainväliseen kuuluisuuteen vuonna 1901 toisella pianokonsertollaan. Venäjä ja Eurooppa oli nopeasti valloitettu, Amerikan vuoro oli kahdeksan vuotta myöhemmin. Ensimmäiselle USA:n kiertueelleen Rahmaninov halusi säveltää konserton seuraksi jotain vieläkin suurempaa, näyttävämpää ja virtuoosisempaa: kolmannen pianokonserton. Teos valmistui viime tingassa, ja Rahmaninov joutui harjoittelemaan piano-osuudet laivan hytissä, vetolaatikkoon rakennetulla äänettömällä koskettimistolla. Kantaesitys kuultiin marraskuussa 1909 New Yorkin sinfonisen seuran konsertissa Walter Damroschin johdolla. Pari kuukautta myöhemmin teoksen johti myös Gustav Mahler.

    Kolmas pianokonsertto on solistisella sankaruudellaan ansainnut kutsumanimen ”Konserttojen Mount Everest”. Teos alkaa orkesterin vihjailevalla aiheella, jonka ylle piano soluttautuu tuudittavalla pääteemallaan. Tämä on hämäystä: intensiteetti nostaa äkkiä kierroksia, eikä päästä levolle enää kuin hetkeksi kerrallaan. Ensiosa huipentuu puolivälin soolokadenssiin, joita Rahmaninov sävelsi lopulta kaksi vaihtoehtoista. Useimmat pianistit, myös Boris Giltburg, ovat päätyneet myöhemmin syntyneeseen, suuria sointuja vyöryttävään kadenssiin.

    Viattomasti alkava toinen osa Intermezzo kasvaa pyrähdyksittäin suurten mittojen voimannäytöksi, joka muuntuu lopussa scherzoa muistuttavaksi valssiksi 3/8 tahtilajissa. Energinen finaali on päättyä parikin kertaa, mutta vasta maaniseksi marssiksi muuntunut pääteema, pianistin lyhyt kadenssi ja suurin kaarroksin kohti korkeuksia kurottava nousu D-duurissa johdattelee mammutin lopullisesti maailman katolle.

    Teksti: Jaani Länsiö

  • Sergei Prokofjev (1891–1953) teki elämänsä virheen palatessaan vuonna 1936 Neuvostoliittoon lähes 20 vuoden jälkeen. Paluumuuttajalle oli luvattu taiteellinen vapaus ja täydet matkustusoikeudet, mutta nämä paljastuivat houkutuslinnuiksi. Jo ensimmäinen tilaustyö, baletti Romeo ja Julia osoittautui taisteluksi elämästä ja kuolemasta: kantaesitystä lykkäiltiin, kunnes Prokofjev suostui muokkaamaan siitä ”tanssittavamman”. Moni projektin avainhenkilöistä koki verisen kohtalon, esimerkiksi libretisti Adrian Pjotrovski, Bolšoin johtaja Vladimir Mutnikh sekä Shakespeare-tutkija Sergei Dinamov teloitettiin ennen vuoden 1940 Kirovin-ensiesitystä.

    Romeo ja Julia oli kuitenkin niin iso menestys, että Prokofjevilta tilattiin heti perään Tuhkimo (1945). Kaksi näytöstä ehti valmistua ennen kuin Prokofjev keskeytti työn vuosiksi tehdäkseen sota-aikaa paremmin mukailevan oopperan Sota ja rauha. Tuhkimossa hän teki kaikkensa välttääkseen Romeon ja Julian vaikeudet ja teki musiikista mahdollisimman kansanomaista, helposti tanssittavaa ja päättäjille kelpaavaa. Samaan aikaan avioliitto laulaja Carolina Codinan kanssa veteli viimeisiään, ja Prokofjev oli ajautunut uuteen suhteeseen nuoren runoilijan Mira Mendelsonin kanssa. Tämä saattaa kuulua musiikissa: ”Halusin tavoittaa Tuhkimon ja Prinssin välisen runollisen rakkauden”, säveltäjä on sanonut. ”Tunteen synnyn ja kukoistuksen, sen eteen heitetyt esteet ja lopulta unelmien toteutumisen.”

    Tuhkimosta tulikin niin iso hitti, että Prokofjev laati siitä lopulta kolme orkesterisarjaa konserttikäyttöön. Tänään kuullaan kapellimestari Antony Hermusin kokoama, juonen kaikki käännekohdat kronologisesti esittelevä kokonaisuus.

    Teksti: Jaani Länsiö

  • I-viulu
    Lotta Laaksonen 2.konserttimestari tp.
    Lea Antola 3.konserttimestari tp.
    Riikka Marttila *
    Maria Garcia Escudero
    Raimo Hannikainen
    Katri Nikkanen
    Jaakko Nordman
    Ivi Ots
    István Szalay
    Vitali Torkkeli
    Kaisa Hiilivirta tp.
    Iidamari Ahonen tp.

    II-viulu
    Heidi Kuula **
    Hanna Parviainen ***
    Riitta Hallila
    Linda Halme
    Heikki Hannikainen
    Elina Kilpinen
    Kirsi Korpela-Pulkkinen
    Eeva-Liisa Suuronen
    Pirjo Tulisalmi
    Sanna Tullila
    Anni Ylikallio
    Beata Kavander tp.

    Alttoviulu
    György Balázs *
    Heili Hannikainen ***tp.
    Marianne Hautakangas
    Elizabete Jokiranta
    Anne Korhonen
    Taavi Nachtigall
    Anni Tiainen-Hammo
    Satu Kae tp.
    Pia Kukkonen tp.
    Laurent Corsyn tp.

    Sello
    Kalle-Pekka Koponen soolosellisti tp.
    Sirja Nironen *tp.
    Virpi Välimäki ***tp.
    Miika Jämsä
    Maija Juuti
    Panu Saari
    Tatu Ahola tp.
    Hannes Jämsä tp.

    Kontrabasso
    Joni Armio ***
    Luukas Jokisipilä ***tp.
    Juha Kleemola
    Pentti Huhtinen
    Tuomo Kinnunen
    Heikki Lehtinen

    Huilu
    Annaleena Jämsä *
    Malla Vivolin **
    Nina Johnson ***

    Oboe
    Juha Ala **
    Dimas Ruiz Santos **tp.
    Antti Sakari Turtiainen ***tp.

    Klarinetti
    Jarmo Hyväkkö *
    Janne Pesonen ***
    Laure Paris tp.

    Fagotti
    Aleksei Dmitriev *
    Sarah Tako ***
    Marcin Wosinski

    Käyrätorvi
    Aleksi Mäkimattila *
    Jouni Suuronen **
    Pasi Tiitinen
    Timo Ruskeepää

    Trumpetti
    Eero Kiukkonen **tp.
    Aki Välimäki ***
    Tapio Kilpinen

    Pasuuna
    Antti Hirvonen *
    Vygantas Silinskas **
    Mikhail Kapustin ***

    Tuuba
    Harri Miettunen *

    Patarummut
    Tiina Laukkanen *

    Lyömäsoittimet
    Jyri Kurri *
    Tuomo Oravakangas ***
    Harri Lehtinen tp.
    Niko Ronimus tp.
    Janne Tuomi tp.

    Harppu
    Kirsti Vartiainen *

    Kosketinsoittimet
    Ville Hautakangas *tp.

    äänenjohtaja *
    vuorotteleva äänenjohtaja **
    varaäänenjohtaja ***
    tilapäinen tp.