Tampere Filharmonia 95 vuotta: Ajan kuohuista yhteinen sävel
Kun tänään kuuntelee Tampere Filharmoniaa, on vaikea kuvitella, millainen orkesteri oli ensimmäisessä konsertissaan 6. tammikuuta 1930. Ennen kuin Elias Kyander tuona historiallisena iltana kohotti tahtipuikkonsa ja Melartinin sarja kajahti soimaan kauniissa Raatihuoneen salissa, oli kuljettu pitkä tie. Toiveita, unelmia, suunnitelmia vuosikymmenten ajan. Rahan, soittimien ja soittajien hankintaa. Nuottien ja tilojen.
Orkesteria perustettaessa Tampere oli vielä toipumassa kansalaissodasta, jonka päänäyttämönä se oli ottanut vastaan sodan kovimmat iskut. Jos politiikassa oltiinkin vielä riitaisia, löytyi yhteistä tahtoa oman orkesterin perustamiseen. Ensimmäiseen kokoonpanoon ilmoittautui sekä ammattilaisia että amatöörejä, ”viuluja enimmin, mutta myös muut soittimet olivat riittävässä määrässä edustettuina”. Puhaltajia tuli soittokunnista ja ravintolamuusikoista. Vain harvat, lähinnä jousisoittajat, olivat saaneet kunnon koulutusta.
Soittajisto oli parhaimmillaan 30-henkinen. Läpi talvi- ja jatkosotien sinnitellyt orkesteri antoi maalle omat sankarivainajansa. Jo tuolloin orkesterista haviteltiin kaupunginorkesteria, mutta vasta 1947 sen kunnallistaminen toteutui ja soittajista tuli kaupungin virkasuhteisia työntekijöitä. Orkesterin 46 muusikosta kaikki paitsi harpunsoittaja olivat miehiä.
Tähän päivään tullessa on kaikki muuttunut. Muusikoiden koulutus, soittimien laatu, harjoitus- ja sosiaalitilat, konserttisali. Kun alkuvuosikymmeninä soitettiin omien konsertin ja oopperan lisäksi viikoittain kahdessa teatterissa, voi orkesteri nyt keskittyä varsinaiseen työhönsä.
Matthew Halls on orkesterin neljästoista kapellimestari. Hänen edeltäjiään olivat mm. Eri Klas, John Storgårds, Hannu Lintu ja Santtu-Matias Rouvali. Varhaisen kehitystyön tekivät 37 vuoden ajan (1932–1969) orkesteria johtanut Eero Kosonen sekä vuodesta 1974 vuoteen 1987 kapellimestarina toiminut, tiukkana harjoittajana tunnettu Paavo Rautio. Kaikki heidän jälkeensä tulleet toivat orkesteriin oman osaamisensa, repertuaarinsa ja verkostonsa, ja aina jotakin uutta. Ohjelmisto laajeni ja monipuolistui, tuli levytyksiä, kiertueitakin. Se kaikki kehitti orkesterin osaamista. Kaikkina aikoina, alkaen Eero Kososen selostetuista koululaiskonserteista, on orkesteri tuottanut ohjelmaa myös lapsille ja koululaisille.
Pisimpään käytössä ollut konserttisali oli Raatihuoneen, silloisen Kaupungintalon, juhlasali. Raatihuoneen ohessa konsertteja oli Työväentalolla, elokuvateatteri Tuulensuussa, jopa kouluilla. Maakunnissa kierrettiin aika ajoin. Vasta muutto Yliopiston saliin syksyllä 1960 mahdollisti muusikoiden, soittimien, nuotiston ja toimiston sijoittamisen samaan paikkaan. Yhtä merkittävä kehitysaskel kuin kunnallistaminen vuonna 1947 oli Tampere-talon valmistuminen syksyllä 1990. Ison salin tähtitaivaan alla voi alkuvuosista moninkertaistunut yleisö kuulla aina parempaa ja parempaa soittoa.
Aamulehden kritiikki vuodelta 1935 pitänee vihdoin paikkansa.
Orkesteri osasi tehtävänsä niin hyvin, että esityksessä oli varaa luonnolliseen innostukseen. Soittajistoamme ei enää pahallakaan tahdolla – jos nyt kellään sellaista olisikaan – pääse sanomaan amatöörintuntuiseksi…
Esimerkiksi puhaltajain puoli ei enää kajahda niin järeästi kuin ennen; ”metallimiestenkin” äänenanto on entistä pehmeämpi. Näin pääsee jousistokin vaivattomammin ja laulavammin kuuluville.
Ajan kuohuista yhteinen sävel – Tampere Filharmonia 1930-2025 on kertomus tehdaskaupungista, jolla oli unelma sinfoniaorkesterista. Unelma toteutui, mutta tehdaskaupunkia ei enää ole; viimeinen kone Tampereen keskustan viimeisellä tehtaalla sammui kesäkuussa 2025, kun Takon kartonkitehdas suljettiin.
Vaikka orkesteri muuttuu, vastaa ajan uhkiin ja haasteisiin, sen perustehtävä ja toimintatavat pysyvät. Sinfoniaorkesteri taidelaitoksena on parin vuosisadan aikana hioutunut timantti, jonka hienous on kyvyssä luoda uutta, samalla kun se vaalii ja siirtää perinnettä.
Kirja kertoo myös työstä mikä ei näy yleisölle, orkesterin arjesta lavalla ja sen takana.
Maritta Hirvonen on nokialainen, Tampereella syntynyt kirjailija ja tietokirjailija. Hirvonen on toiminut taustavaikuttajana kirjallisuuden ja muun kulttuurin alalla. Hänellä on takanaan kolmikymmenvuotinen ura Tampereen kulttuurihallinnossa, josta viimeiset 21 vuotta Tampere Filharmonian intendenttinä (1991–2012).
Kirja on ilmestynyt marraskuussa 2025. Julkistustilaisuus pidetään Tampere-talon Maestrossa perjantaina 28.11.2025 klo 17.30. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Kirjailija Maritta Hirvonen signeeraa lukijoiden kappaleita Tampere-talossa tilaisuuden jälkeen.
Kirjan kustantaja on Stresa. Kirja tulee myyntiin myös Tampere-talon Shopiin ja Tampere Filharmonian Ystäväyhdistys Pro Orchestralle.
Tampereen kaupunginorkesteri Tampere Filharmonian historiasta voit lukea myös orkesterin verkkosivuilta.
